Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Motocross-ajaja vastavalossa.

YTM Ville Pöysä, väitös 23.9.2022: Maaseutu tarjoaa sinne jääville pojille mahdollisuuden elää merkityksellistä elämää

Sosiologian alan väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella ja verkossa.

Maaseutunuoruuteen liittyvissä tutkimuksissa, mediakeskustelussa ja poliittisessa puheessa on kiinnitetty huomiota erityisesti siihen, että pojat jäävät ja tytöt lähtevät maaseudulta, vaikka maaseutu on molemmille mieluisa kasvuympäristö lapsuudessa. Pitkittäistutkimus syrjäisellä maaseudulla asuvien aikuistuvien poikien elämästä, arjesta ja vapaa-ajasta osoittaa, että maaseudulle asumaan jäävät pojat eivät vain ajaudu paikoilleen, vaan asettuvat osaksi heille merkityksellisiä yhteisöjä ja paikkoja.

– Paikkaan jäämistä suunnittelevat pojat tekevätkin rohkean valinnan suhteessa yhteiskunnassa yleisiin, varsin keskiluokkaisiin odotuksiin eteenpäin kouluttautuvasta, ja omaa uraa tietoisesti rakentavasta yksilöstä, väitöskirjatutkija Ville Pöysä Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Pöysä seurasi tutkimuksessaan seitsemän aikuistuvan pojan elämää neljän vuoden ajan. Itä-Suomen syrjäisellä maaseudulla asuvat pojat olivat tutkimuksen aikaan 14–19-vuotiaita. Tutkimus on osa vuonna 2015 alkanutta Nuoret ajassa -tutkimushanketta, jossa seurataan noin sadan samanikäisen nuoren elämää kymmenen vuoden ajan.

Mopot, autot ja tietokoneet antavat mielekästä tekemistä

Pöysä tarkastelee tutkimuksessaan erityisesti sitä, millaisille pojille on maaseudulla tilaa ja hyväksyntä. Tutkimus osoittaa, että asuinpaikka jäsentää merkittävästi poikien mahdollisuuksia tehdä ja toimia poikina. Syrjäisellä maaseudulla kyky toimia ja tehdä asioita itsenäisesti rakentui pojilla mopojen, autojen ja tietokoneiden kanssa puuhailussa. Perinteisellä maaseutuesineistöllä ja uudella esineistöllä onkin keskeinen merkitys pojille mieluisissa arkisissa tapahtumissa.

– Esimerkiksi autoja korjailemalla lunastetaan paikka toisten poikien porukoissa. Toisaalta mopoilu ja autoilu antavat mahdollisuuksia liikkua ja liittyä myös vaihtoehtoisiin mieheksi kasvamisen tapoihin.

Syrjäisellä maaseudulla asuvat pojat joutuvat aikuistuessaan ottamaan selkeämmin kantaa kotiseudulla tarjolla oleviin aikuisten miesten tekemisiin ja toimintatapoihin. Syrjäinen asuinpaikka, sen aineellinen ympäristö ja sukupuoli ohjaavat poikia tietynlaiseen tulevaisuuteen ja miehenä toimimisen mahdollisuuksiin.

– Tutkimukseen osallistuneiden poikien elämä ei kuitenkaan noudattele stereotyyppistä käsitystä maaseudun pojista ja miehistä luonnossa liikkuvina metsästäjinä, maajusseina tai lapsuudenkotinsa peräkammariin jumittuneina poikina. Myöskään kaupunkiin kotipaikaltaan haaveilevat pojat eivät elä yläkoulussa- ja ammattikouluvaiheessa vain valmiustilassa, vaan he etsivät aktiivisesti vaihtoehtoisia mieheksi kasvamisen konteksteja.

Maaseudun poikien arjen kuva tarvitsee päivittämistä

Nuoriso-, koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan sekä maaseutunuorille kohdistuvien palvelujen suunnitteluun tutkimus antaa uutta näkökulmaa nostamalla esiin syrjäseudulla aikuistuvien poikien elämää ja heille tärkeitä asioita. Se tuo uudenlaista näkökulmaa myös akateemiseen keskusteluun.

– Kun keskustellaan siitä, miksi maaseudun nuoret lähtevät tai jäävät kotiseudulleen, on syytä kysyä, millaisille pojille, tytöille, sukupuolille ja seksuaalisuuksille maaseudulla on tilaa. Maaseudun luonto ja nuorille tärkeät esineet tulisi ajatella uusiksi. Tietokoneet, internet ja esimerkiksi Discord-keskustelukanava ovat pojille luonteva tapa olla yhdessä perinteisemmän mopo- ja autokulttuurin lisäksi.

YTM Ville Pöysän sosiologian alaan kuuluva väitöskirja ”Syrjäseudun pojat – tutkimus paikasta, materiasta ja maskuliinisuudesta aikuistuvien poikien elämässä” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 23.9. klo 12.00 alkaen Metria-rakennuksen salissa M100. Vastaväittäjänä toimii yliopistotutkija, dosentti Tuija Huuki Oulun yliopistosta ja kustoksena emeritaprofessori Leena Koski Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.

Lisätietoja:

Ville Pöysä, puh. 050 473 8320, ville.poysa(at)uef.fi