Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Kolme henkilöä istuu laiturilla.

YTM, KTM Elli Vento, väitös 13.6.2022: Sosiaalinen lomatoiminta lisäsi tasa-arvoisuuden kokemuksia etenkin lapsiperheiden keskuudessa

Matkailumarkkinoinnin ja -johtamisen alan väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella ja verkossa.

Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalisen lomatoiminnan vaikutusta tuetuille lomille osallistuneiden matkailijoiden hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemuksiin. Nuorempi tutkija Elli Vento havaitsi, että sosiaalinen lomatoiminta lisäsi tasa-arvoisuuden kokemuksia etenkin tuetuille lomille osallistuneiden lapsiperheiden keskuudessa. Vastaavasti kodin ulkopuolisesta lomailusta ulkopuoliseksi jääminen yleisellä kesälomakaudella heikensi yksilötasolla tasa-arvoisuuden kokemuksia.

– Tutkimuksen tulokset tukevat näkemyksiä, että lapsiperheet nauttivat tuetun loman aikana yhdessä vietetystä laatuajasta arjen kiireiden ja rutiinien ulkopuolella. Vaikka osallisuuden edistäminen on toinen sosiaalisen lomatoiminnan keskeisistä tavoitteista, ovat aiemmat tutkimukset keskittyneet analysoimaan yksinomaan hyvinvointivaikutuksia, Vento sanoo.

Tutkimusaineisto kerättiin kaksivaiheisella kyselylomakkeella vuosina 2018–2019. Ensimmäisen vaiheen lomake lähetettiin tuetun loman hakijoille loman hakuvaiheessa. Toisen vaiheen lomake toimitettiin kuukausi loman jälkeen niille vastaajille, joille oli myönnetty tuettu loma. Lisäksi kesälomahakemukselleen kielteisen päätöksen saaneille lähetettiin kyselylomake elokuussa 2019.

Tyytyväisyys elämään lisääntyi

Tutkimuksen perusteella sosiaalisen lomatoiminnan keskeisiä hyvinvointivaikutuksia ovat muun muassa lisääntynyt tyytyväisyys elämään, henkinen virkistäytyminen sekä positiiviset vaikutukset perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja vapaa-aikaan.

– Vaikeassa elämäntilanteessa kodin ulkopuolinen loma voi tarjota kaivatun hengähdystauon kuormittavasta arjesta, minkä ansiosta asiakas voi loman jälkeen nähdä elämäntilanteensa aiempaa positiivisemmassa valossa.

Tutkimuksessa haastateltujen lomaohjaajien mukaan eläkeläisille lomakokemuksen keskeisiä elementtejä ovat tyypillisesti uusien ihmisten tapaaminen ja ryhmämuotoisiin aktiviteetteihin osallistuminen, kun taas sairausperusteisilla asiakasryhmillä vertaistuen merkitys usein korostuu.

Sosiaalisen lomatoiminnan vaikuttavuudesta tarvitaan lisää tutkimusta

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaista sosiaalista lomatoimintaa, joka on julkisesti säädeltyä. Siinä selvitettiin, kuinka sosiaaliselle lomatoiminnalle asetetut tavoitteet täyttyvät. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti lapsiperheisiin, jotka ovat sosiaalisen lomatoiminnan keskeinen kohderyhmä Suomessa ja kansainvälisesti.

– Matkailututkimuksessa heikompiosaisia väestöryhmiä on tarkasteltu vähemmän. Aiempien tutkimusten perusteella heikompisilla väestöryhmillä kodin ulkopuolisella lomailulla on enemmän positiivisia vaikutuksia kuin keskiluokkaan ja ylempiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvilla.

Vennon mukaan ymmärrys sosiaalisen lomatoiminnan merkityksestä on toistaiseksi vähistä, koska tieteellistä tutkimusta aiheesta on niukasti.

–  Tämä on ongelmallista, jos toiminta on julkisesti säädeltyä ja rahoitettua. Kun kilpailu julkisesta rahoituksesta kiristyy, on tärkeää lisätä ymmärrystä sosiaalisen lomatoiminnan vaikuttavuudesta, jotta sen merkitys ja olemassaolo voidaan perustella tulevaisuudessa.

Tutkimuksessa kehitettiin tuetun loman vaikuttavuuden mittari, jota suomalaiset lomajärjestöt voivat hyödyntää käytännön työssään.

Suomessa sosiaalista lomatoimintaa rahoitetaan veikkausvoittovaroista ja tuettuja lomia järjestää viisi lomajärjestöä. Tuetut lomat myönnetään taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein sellaisille ihmisille ja perheille, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta kodin ulkopuoliseen lomaan. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä lomajärjestö Hyvinvointilomat ry:n kanssa. Suuri osa tutkimuksesta toteutettiin SOLOVA-projektin aikana, jota rahoitti Kuluttajaosuustoiminnan säätiö.

YTM, KTM Elli Vennon matkailumarkkinoinnin ja -johtamisen alaan kuuluva väitöskirja ”Well-being and Inclusionary Outcomes of Social Tourism: Evidence from Finland” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 13.6. klo 12.00 alkaen Carelia-rakennuksen salissa C2. Vastaväittäjänä toimii associate professor Melanie Kay Smith (Budapest Metropolitan University of Applied Sciences) ja kustoksena professori Raija Komppula Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.

Väitöstilaisuus verkossa

Väitöskirja verkossa

Lisätietoja:
Elli Vento, puh. 050 476 5179, elli.vento(at)uef.fi

 

Avainsanat