Merkittävät alueelliset ja poliittiset muutokset kuvaavat Mesoamerikkaa nykypäivänä. Uusi tiedekirja pureutuu kriittisesti alueen rajaseutujen syrjäisyyksiin, geopolitiikkaan ja luonnonsuojeluun.
Yliopistotutkija Hanna Laako Itä-Suomen yliopistosta ja professori Edith Kauffer meksikolaisesta antropologisesta CIESAS-tutkimusinstituutista ovat julkaisseet kattavan tutkimuksen siitä, miten ylirajaisuuteen pyrkivä luonnonsuojelu haastaa erilaisiin rajoihin perustuvaa luonnonvara- ja geopolitiikkaa. The Maya Forest Waterlands: Shared Conservation, Entangled Politics and Fluid Borders -teos ilmestyi juuri Routledge Studies in Conservation and the Environment -sarjassa.
Mayojen metsä on eri alojen tutkijoiden ja luonnonsuojelijoiden 1990-luvulla kehittämä termi, jolla tähdättiin Belizen, Guatemalan ja Meksikon raja-alueen trooppisen sademetsän ja siellä sijaitsevien raunioalueiden suojeluun. Kirja osoittaa, miten Mayojen metsä syntyi arkeologien, antropologien ja luonnontieteilijöiden yhteistyön tuloksena. Tilana se herättää pohtimaan kriittisesti, millainen on tieteentekemisen rooli alueella, jota luonnontieteilijät kartoittavat ekoalueiksi ja monimuotoisuuskeskittymiksi, ja jossa maya-tutkijat ovat pitkään tehneet arkeologista ja antropologista tutkimusta. Tutkimustieto muodostaa osaltaan valtasuhteita, jotka vaikuttavat mielikuviin alueesta sekä alueen maankäyttöön ja luonnonvarojen hyödyntämiseen.
Suojeluun ja tutkimustiedon tuottamiseen liittyvät ilmiöt ovat ristiriitaisessa vuorovaikutuksessa rajaseudun muiden merkittävien muutosten kanssa. Tällä hetkellä esimerkiksi erityisesti massaturismi vaikuttaa alueen kulttuuriin, elinkeinorakenteeseen, keskiluokkaistumiseen ja liikkuvuuteen. Myös maiden raja-alueita hallitsevat huumekartellit ja rikollisryhmät muuttavat maankäyttöä ja vaikeuttavat yhteisöjen elämää alueella. Laakon ja Kaufferin teos osoittaa, että usein syrjäisenä pidetty ja jopa mystifioitu Mayojen sademetsä on myös diskursiivinen keino uusille kehityshankkeille ja aluevaltauksille. Yksi esimerkki tästä on Jukatanin niemimaan Mayajuna-rautatieverkosto, joka vaikuttaa alueen geopolitiikkaan.
Tutkijat pohtivat kirjassaan, mitä käsite Mayojen metsästä jättää varjoonsa. Perinteisesti rajaseutututkijat ovat pureutuneet syrjäisten alueiden ja väestöjen, kuten alkuperäiskansojen, tutkimiseen ja kanssatutkimiseen eräänlaisina kriittisinä tiloina ja vastanarratiiveina. Kirja osoittaa, että modernien mayojen omia näkökulmia on kuitenkin kuultu selvästi vähemmän Mayojen metsässä. Belizessä Maya-liike on tehnyt vastakartoituksia puolustaakseen alkuperäiskansaoikeuksiaan, ja Meksikossa alkuperäiskansat ovat kritisoineet esimerkiksi bioetsintää eli luonnossa esiintyvien geeniresurssien etsimistä teollisen tuotannon tarpeisiin.
Yksi kirjan merkittävä havainto lähes sata vuotta kestänyt purukuminvaluttajien vaiettu historia. Purukuminvaluttajat muodostivat Mayojen metsään uusia metsäyhteisöjä, edistivät alueen asukkaiden ekologista tietotaitoa, ja loivat ylirajaisen reitistön, jota luonnonsuojelijat ja arkeologit ovat hyödyntäneet työssään.
Tutkijoiden kehittämä uusi käsite metsäisistä vesimaista haastaa pohtimaan olemassa olevia luokitteluja päällekkäisinä ja toisiinsa sulautuneina. Luonnonvarapolitiikka on perinteisesti jakautunut tarkkarajaisiksi yksiköiksi. Vesien hallintaa, metsien hallintaa ja maankäyttöä kuvataan kartoissa eri väreillä. Mayojen metsän ekoalueella nämä luonnonvarapolitiikan muodot kuitenkin sekoittuvat toisiinsa. Tutkijat korostavat, että monimuotoisuudeltaan rikkaiden metsäisten vesimaiden ylirajainen tarkastelu on nouseva aihe tutkimuksessa.
Teos perustuu kirjoittajiensa laajamittaiseen ja ylirajaiseen tutkimukseen Mayojen metsässä, sekä heidän vuosikymmenien aikana kartuttamaansa kokemukseen ja tietoonsa alueella. Kirja avoimesti saatavilla kustantajan verkkosivuilla. Kirjasta on myös tuotettu video englanniksi espanjan- ja suomenkielisillä tekstityksillä.
Kirjaa ja siihen liittyvää tutkimusta ovat tukeneet Koneen säätiön rahoittama hanke ”Political Forests – the Maya Forest”, sekä Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos ja historia- ja maantieteen laitos.
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Hanna Laako, hanna.1.laako(at)uef.fi, 050 325 2061
Julkaisu:
Hanna Laako & Edith Kauffer. 2025. The Maya Forest Waterlands. Shared Conservation, Entangled Politics, and Fluid Borders.2025. Routledge. https://www.taylorfrancis.com/books/9781032549309