Erityispedagogiikan osaamiselle yliopistoissa on yhä suurempi tarve, sillä moninaisuuden oikeanlainen huomiointi opinnoissa mahdollistaa myös moninaisemman työelämän.
Akateemiseen kulttuuriin liitetään lähes poikkeuksetta ajatus siitä, että yliopisto on tarkoitettu osaaville ja pärjääville opiskelijoille.
Korkeakoulujen sisäänoton kasvaessa yliopistokoulutukseen hakeutuu kuitenkin yhä useammin aiempaa moninaisempia opiskelijoita, joilla on tai on aiemmin ollut pedagogisen tuen tarvetta. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan heitä on opiskelijoista ainakin 14 prosenttia, mutta todennäköisesti luku on huomattavasti suurempi.
– Koska myös koulutukseen kohdistuvat odotukset ovat kasvaneet, tulisi yliopistoissa kiinnittää paljon enemmän huomiota pedagogisiin ratkaisuihin ja erilaisiin tukimuotoihin, sanoo erityispedagogiikan professori Erkko Sointu.
Niillä ehkäistäisiin opintojen keskeyttämistä sekä syrjäytymistä.
– Viimeisimmän Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2022 yliopisto-opiskelijoista opintonsa keskeytti ensimmäisenä lukuvuonna yli kuusi prosenttia. Se on määränä harmittavan suuri.

Nykyiset tukitoimet pinnallisia
– Kasvavaa tuen tarpeen määrää yliopistoissa voi selittää osin myös sillä, että lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa on viime vuosina lisätty opiskelijoiden tukea sekä lainsäädännön että käytännön tasolla, kertoo dosentti, erityispedagogiikan vanhempi yliopistonlehtori Aino Äikäs.
Eikä tuen tarve katoa mihinkään yliopistoon siirryttäessä.
– Tällä hetkellä tukitoimet yliopistoissa ovat kuitenkin valitettavasti täysin riittämättömiä. Osaltaan tämä pohjaa vanhaan ajattelumalliin yliopisto-opiskelijoiden pärjäävyydestä.
Saatavilla olevat, yksilölliset tai hyvin pientä joukkoa tukevat toimet ovat Soinnun ja Äikkään mukaan tällä hetkellä epäsystemaattisia ja pinnallisia. Lisäksi ne riippuvat siitä, ymmärtääkö tai jaksaako opiskelija hakea itselleen yksilöllisiä järjestelyitä yliopistoon saapuessaan itse ja osaako joku yksittäinen opettaja soveltaa niitä.
– Ja nekin järjestelyt ovat usein vain tentteihin tai muihin opintosuorituksiin liittyviä käytänteitä, kuten lisäajan tai erillisen tilan tarjoamista opiskelijalle.
– Se on sama kuin yrittäisi tukahduttaa metsäpaloa jauhesammuttimella, Sointu harmittelee.
Yksilöllisen oppimisen tuen tarjoaminen pitäisi perustua laajempaan käsitykseen pedagogisesta tuesta sekä monialaiselle opetus-, tutkimus- ja hallintohenkilöstön sekä opiskelijan väliselle yhteistyölle.
– Yliopistossa tukea käsitellään yhä lääketieteellisen mallin ja hallintopäätöksien kautta, mikä myös osaltaan vaikeuttaa tuen tarjoamisen mahdollisuuksia, Sointu kertoo.
Tämänhetkiset tukitoimet yliopistoissa vertautuvat metsäpalon tukahduttamiseen jauhesammuttimella.
Professori
Erkko Sointu
Moni asia vielä puheen tasolla
Yliopistoissa on viime aikoina puhuttu paljon yhdenvertaisuudesta, saavutettavuudesta ja esteettömyydestä, mutta konkreettiset ratkaisut tukitoimiin tuntuvat yhä olevan vielä lapsenkengissä.
Yliopistossa koko opiskelijayhteisöä palvelee yleensä yksi erityisopettaja ja yksi ohjaaja. Aloittavalla opiskelijalla on tukenaan myös vuosikurssia ohjaava HOPS-opettaja, jonka kanssa opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Soinnun mielestä erityisopettajia tarvittaisiin vähintään yksi jokaista tiedekuntaa kohti ja HOPS-opettajille lisää koulutusta. Haasteena kuitenkin on, että resurssit henkilöstön systemaattiseen koulutukseen ovat hyvin pienet verrattuna todelliseen tarpeeseen.
– Opetuksessa tulisi huomioida nykyistä paremmin pedagogiset ratkaisut, kuten tiedon esitystavat, toiminta- ja ilmaisutavat sekä oppimiseen sitouttaminen. Monet näistä ratkaisuista ovat sellaisia, jotka voisivat hyödyttää kaikkia opiskelijoita tuen tarpeesta riippumatta, Äikäs täydentää.
Molemmat korostavat, etteivät tämänkaltaiset järjestelyt tarkoita yliopistojen vaatimustasojen laskemista, vaan tuen tarjoamista siten, että vaatimustasoihin voidaan päästä.
– Moninaisuutta vaaliva ja monenlaisten opiskelijoiden valmistumisen mahdollistava yliopistokoulutus tuottaa moninaisuutta myös työelämään, Sointu muistuttaa.
Samalla se edistää ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta yliopistomaailman ulkopuolellakin.

Toimintamallit koko yliopistoa koskeviksi
Sointu ja Äikäs ovat jo vuosien ajan tutkineet, miten yliopisto-opiskelijoiden oppimista voidaan tukea oppimislähtöisillä pedagogisilla lähestymistavoilla. Tutkimusta on tehty yhteistyössä Lapin yliopiston yliopistonlehtorin, dosentti Hanna Vuojärven kanssa. Aihetta on lähestytty erityispedagogisesta näkökulmasta muun muassa kyselyiden, haastatteluiden sekä oppimisanalytiikan avulla.
– Yleisimmät tukitarpeet liittyvät nuorilla aikuisillakin yleensä lukemisen ja kirjoittamisen pulmiin sekä oppimisvaikeuksiin. Yliopiston opettajien tulisi pystyä huomioimaan entistä laajemmin kuitenkin myös neurokirjon opiskelijat. Eli miten opetus ja ohjaus voitaisiin järjestää niin, että ne tukisivat esimerkiksi autismikirjon opiskelijoita, Äikäs kuvailee.
Myös opetusta tukevan henkilöstön, kuten amanuenssien ja suunnittelijoiden, tulisi tuntea erilaiset toimintatavat ja mahdollisuudet. Oppimisen tuen kokonaisvaltaisemmat toimintamallit selkeyttäisivät työnjakoa ja vähentäisivät sekä henkilöstön että opiskelijoiden kuormitusta.
– Ja toki kaikesta tästäkin tarvitaan vielä enemmän tutkimusta, jotta opetusta ja toimintamalleja päästäisiin kehittämään vielä pidemmälle tutkimusperustaisesti. Yliopistoissa on jo olemassa hyviä rakenteita oppimisen kokonaisvaltaisen tuen järjestämiseen – nyt ne vain pitää saada esiin, Sointu summaa.
Vaikka asioita juostaankin nyt takamatkalta kiinni, ovat Sointu ja Äikäs luottavaisia tulevaisuuden suhteen.
– Kaiken työmme takana on yhdenvertaisuuden ajatus ja tavoite siitä, että pystyisimme kohtaamaan moninaistuvan opiskelijajoukon yliopistoissamme yhä paremmin.
Lisätietoja:
Erkko Sointu, Hanna Vuojärvi, Johanna Korkeamäki, Henri Pesonen, Aino Äikäs. Mitä on oppimisen pedagoginen tuki yliopistossa? Miten sitä tulisi kehittää? Yliopistopedagogiikka 1/2025. https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2025/01/22/mita-on-oppimisen-pedagoginen-tuki-yliopistossa-miten-sita-tulisi-kehittaa/
Yliopisto-opiskelijoiden oppimisen tukeminen oppimislähtöisillä pedagogisilla lähestymistavoilla (YOTUPE) -hanke https://uefconnect.uef.fi/yliopisto-opiskelijoiden-oppimisen-tukeminen-oppimislahtoisilla-pedagogisilla-lahestymistavoilla-yotupe/#information