Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Snellmanian aula Kuopion kampuksella.

Yliopisto rahoittaa strategisella rahoituksella kolme Proof of Concept (PoC) -hanketta

Itä-Suomen yliopisto haki kevään aikana sisäisellä haulla Proof of Concept-hankkeita (PoC) tutkimuspohjaisten ideoiden kaupallistamisen kiihdyttämiseen. 

Rahoituksilla yliopisto kannustaa tunnistamaan ja luomaan selkeästi määriteltyjä ja selvitysten avulla testattuja liiketoimintamahdollisuuksia, joita voidaan myöhemmin hyödyntää start-up yrityksen perustamiseen, lisensiointiin olemassa olevaan yritykseen tai Business Finland Research to Business-rahoituksen hakemiseen.

Seuraavat Proof of Concept -ideat saivat rahoituksen:

  • Tarja Malm: Alzheimerin taudin funktionaalinen biomarkkeri; A.I. Virtanen -instituutti; 19 696 €
    Alzheimerin tauti on parantumaton neurodegeneratiivinen sairaus ja yksi yleisimpiä dementian syitä. Alzheimerin tautiin ei ole olemassa tehokkaita lääkehoitoja. Yksi syy tähän on se, että siinä vaiheessa kun potilaat diagnosoidaan, on aivojen hermosolukuolema edennyt jo liian pitkälle. Tämän vuoksi potilaiden diagnosointi entistä varhaisemmin on erittäin tärkeä. Tässä tutkimuksessa testaamme aikaisempiin havaintoihimme perustuvaa, uudenlaista toiminnallista Alzheimerin taudin biomarkkeria potilassoluilla.
  • Marja Hedman: Aortan repeämistä ennustava tietokonepohjainen matemaattinen algoritmi; Lääketieteen yksikkö; 12 000 €
    Nousevan aortan laajentuma on yleinen sattumalöydös rintakehän kuvantamistutkimuksissa (7-40%). Aortan laajentumaa pidetään hiljaisena tappajana, koska se voi pahimmillaan johtaa aortan repeämään ilman edeltäviä oireita. Aortan laajentumisnopeuden tai repeämäriskin ennustaminen ei ole nykyisillä menetelmillä mahdollista. Niinpä kaikki potilaat, joilla todetaan eriasteinen aortan laajentuma, ohjataan 1-2 vuoden välein tehtävään aortan kuvantamiseen (magneetti- tai tietokonetomografiakuvaus) ja kliiniseen seurantaan. Aortan oikea-aikaisella proteesileikkauksella voidaan repeämisriski pienentää, johon kuvantamisseuranta tähtää. Tutkimusryhmämme on kehittänyt tietokonepohjaisen matemaattisen algoritmin, joka pohjautuu potilaan kliinisten tietojen lisäksi aortan anatomiseen ja moderniin 4D virtausmagneettikuvaukseen. Kuvadatan pohjalta luodaan putkimatemaattinen malli, joka edustaa aortan sisällä vallitsevia paineolosuhteita ja seinämästressiä. Tutkimus on yhteistyö Itä-Suomen yliopiston (UEF), Kuopion yliopistollisen sairaalan, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Keski-Suomen keskussairaalan kanssa. Nykyisessä tutkimuksen vaiheessa validoidaan matemaattista algoritmia ja testataan sen käytettävyyttä aortan laajenemis- ja repeämisriskin arvioimisessa kliinisillä potilailla. Markkina- ja kilpailijaselvitykset ovat meneillään yhteistyössä UEF:in kauppatieteiden laitoksen kanssa. Olemme mukana SPARK Finland kansainvälisessä innovaatiomentorointiohjelmassa, joka alkoi 12/2020 ja jatkuu kaksi vuotta.
  • Ossi Turunen: Ekstremofiiliset teollisuusentsyymit; Metsätieteiden osasto; 12 000 €
    Hankkeessa kehitetään vaativiin teollisiin olosuhteisiin soveltuvia entsyymejä. Proteiinien rakennetiedon perusteella suunnitellaan biomassan kuituja pilkkovia entsyymejä, jotka toimivat korkeassa kuumuudessa ja muissa ääriolosuhteissa. Entsyymien tehokkuuden ja kestävyyden lisääminen mahdollistaa niiden käytön niin, että teollisen prosessin olosuhteita ei tarvitse säätää entsyymien lisäämistä varten. Entsyymien avulla voidaan lisätä biomassan prosessoinnin tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä.

 

Lisätietoja

Irina Lavikainen

Innovaatiotoiminnan erityisasiantuntija