Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Näkymä Ravitsemusnavigaattori-palvelusta kännykän näytöllä.

Yli 25 000 suomalaista on testannut ruokavalionsa Ravitsemusnavigaattorilla – pienet muutokset voivat näkyä nopeasti vyötäröllä ja veriarvoissa

Ruokavalion laadulla on merkittävä rooli sydän- ja verisuonisairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Maksuton Ravitsemusnavigaattori on auttanut jo yli 25 000 suomalaista tarkastelemaan omia ruokailutottumuksiaan ja löytämään itselleen sopivia tapoja edistää hyvinvointia.

Ravitsemusnavigaattori on verkkopalvelu, jolla kuka tahansa voi arvioida ruokailutottumuksensa nopeasti. Vastaamalla kyselyyn saa välittömän palautteen ja käytännön vinkkejä ruokavalion kehittämiseen kohti terveellisempiä valintoja. Palvelun ovat kehittäneet Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Pienillä parannuksilla suuri merkitys

– Tavoitteena ei ole täydellinen ruokavalio, vaan tasapainoisempi kokonaisuus. Jo maltillinen parannus ruokavalion laadussa voi näkyä konkreettisina hyötyinä – esimerkiksi pienempänä vyötärönympäryksenä ja parempina veren rasva-arvoina. Molemmat ovat keskeisiä sydän- ja verisuonisairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen riskin pienentämisen kannalta, kertoo Itä-Suomen yliopiston ja THL:n tutkija Kirsikka Aittola.

Ravitsemusnavigaattori pisteyttää ruokavalion kokonaislaadun nollasta sataan. Käyttäjien keskimääräinen pistemäärä on noin 65 sadasta. Mitä korkeammat pisteet, sitä paremmin ruokavalio vastaa suomalaisia ravitsemussuosituksia. Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio auttaa kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.

– Moni yllättyy nähdessään, miten omat ruokavalinnat suhteutuvat suosituksiin. On rohkaisevaa, että ruokavalion laatu on jo kohtalaisen hyvä, mutta pienilläkin parannuksilla voi tukea omaa hyvinvointia ja terveyttä, sanoo hankkeen projektipäällikkö, laillistettu ravitsemusterapeutti Henna Lehikoinen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Muutoksen näkeminen motivoi

Ravitsemusnavigaattorin vahvuus on se, että omaa kehitystä voi seurata ajan kanssa. Kun kysymyksiin vastaa uudelleen tehtyään pieniä itselleen sopivia ruokavaliomuutoksia, omat edistysaskeleet näkyvät selkeästi palautteessa.

Palaute ja pistemäärä näyttävät konkreettisesti, kuinka omat valinnat vaikuttavat ruokavalion kokonaislaatuun. Pienikin muutos näkyy pisteissä ja se kannustaa jatkamaan.

– On palkitsevaa huomata kehitys, mutta tärkein mittari on kuitenkin se, että oma hyvä olo lisääntyy ja arjen voimavarat vahvistuvat, sanoo projektisuunnittelija Mia Färm Diabetesliitosta.

Ravitsemusnavigaattori on saanut käyttäjiltä paljon myönteistä palautetta esimerkiksi siitä, että se kannustaa ja ohjaa tekemään pieniä, arkisia muutoksia, kuten lisäämään kasviksia aterioille, valitsemaan täysjyvää tai vaihtamaan kasviöljypohjaisiin rasvoihin. Pienet muutokset voivat parantaa ruokavalion kokonaislaatua yllättävän paljon ja lisätä terveyshyötyjä, kuten tukea sydänterveyttä sekä tasaisempaa verensokeritasoa.

Kokeile heti

Ravitsemusnavigaattori on maksuton eikä vaadi kirjautumista. Kyselyn täyttämiseen kuluu noin 10 minuuttia.  Ravitsemusnavigaattorin lopussa on lyhyt palautekysely, johon saatujen vastausten avulla palvelua kehitetään paremmaksi.

Kokeile: https://www.ravitsemusnavigaattori.fi/fi

Vastaa palautekyselyyn: https://link.webropol.com/s/ruokavalioindeksi-kayttokysely

Ravitsemusnavigaattori lyhyesti

  • Maksuton verkkopalvelu aikuisille omien ruokailutottumuksien tarkasteluun
  • Tarjoaa selkeän ja motivoivan palautteen sekä konkreettisia vinkkejä oman ruokavalion kehittämiseen
  • Yli 25 000 käyttäjää
  • Kehittäjät: Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu osana Foodnutri-Data-hanketta. Hankkeen on rahoittanut Pohjois-Savon liitto Euroopan unionin osarahoituksella.
  • Perustuu tieteellisesti validoituun Ruokavalioindeksiin, ruokavalion laadun mittariin. Ruokavalioindeksin on kehittänyt THL yhteistyössä useiden organisaatioiden kanssa.
  • Pilotointi käynnissä THL:n ja Diabetesliiton johtamana osana EU:n osarahoittamaa JACARDI-hanketta Etelä-Karjalan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueilla sekä Vantaan kaupungin hyvinvointimentoroinnissa.

Lisätietoja:

Kirsikka Aittola, TtT, projektipäällikkö, Foodnutri-Data ja JACARDI -hankkeet, Itä-Suomen yliopisto ja THL
[email protected]
Puh. 050 597 6786

Marjukka Kolehmainen, professori, Foodnutri-Data -hankkeen johtaja, Itä-Suomen yliopisto
[email protected]
Puh. 029 445 4474

Henna Lehikoinen, laillistettu ravitsemusterapeutti, projektipäällikkö, Foodnutri-Data-hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu
[email protected]
Puh. 044 785 6021

Jaana Lindström, professori, JACARDI-hanke, THL ja Itä-Suomen yliopisto
[email protected]
Puh. 029 524 8635

Mia Färm, TtM, projektisuunnittelija, JACARDI-hanke, Diabetesliitto ry
[email protected]
Puh. 050 368 9624