Nuorten näkemykset kouluruoasta ovat pääosin kielteisiä, eivätkä he koe voivansa osallistua kouluruokailujen suunnitteluun. Nuoret kokevat puutteita kouluruokailun ohjauksessa ja järjestämisen tavassa, selviää Itä-Suomen yliopistossa tehdystä pro gradu -tutkielmasta.
Tutkielmassa selvitettiin yläkouluikäisten nuorten näkökulmia kouluruokailusta sekä syitä, joiden vuoksi kouluruokailuun ei osallistuta. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä marraskuussa 2024, ja siihen vastasi 540 pohjoissavolaista nuorta 8. ja 9. luokilta.
Liian lyhyt ruokailuaika koettiin esteeksi kouluruokailuun osallistumiselle
Oppilaat jättivät kouluruokailun todennäköisemmin väliin, jos he kokivat, että kouluruoka ei ole maukasta tai auta jaksamaan tai syömiseen ei ole riittävästi aikaa. Kouluruokailun väliin jättämisen riskiä lisäsi myös se, jos kaverit eivät osallistuneet ruokailuun, opettajat eivät syöneet samoissa pöydissä oppilaiden kanssa, oppilas pyrki tarkoituksellisesti rajoittamaan syömistään tai oppilas kävi koulupäivän aikana syömässä koulun ulkopuolella.
Ruokailulle enemmän aikaa ja opettajille aktiivisempi rooli ruokalassa
Yli puolet nuorista koki, että ruokalassa on liian ahdasta ja ruokailuun on pitkät jonot. – Kouluissa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota kouluruokailun järjestämiseen niin, että oppilailla on mahdollisuus kiireettömään ruokailuun eikä ruokalassa ole liikaa tungosta, toteaa tutkielman tekijä, terveystieteiden opiskelija Mari Harmoinen.
– Opettajien aktiivisempi rooli ruokailuhetkien ohjauksessa ja syöminen yhdessä oppilaiden kanssa voivat edistää kouluruokailuun osallistumista ja tehdä ruokailuhetkestä rauhallisemman ja viihtyisämmän. Aikuisten läsnäolo luo ruokailutilanteeseen turvallisuuden tunnetta.
Tulosten perusteella koulujen ruokapalveluissa tulee kiinnittää enemmän huomiota etenkin ruoan laatuun ja riittävyyteen, sillä nuoret kokivat näissä puutteita. Nuoret toivoivat voivansa osallistua enemmän kouluruokailujen suunnitteluun. Nuoria tuleekin kuulla enemmän kouluruokailua koskevissa päätöksissä ja osallistaa kouluruokailujen suunnitteluun ja arviointiin, mikä voi kannustaa ja motivoida heitä osallistumaan ruokailuun.
Kouluruokailu tukee oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia
Tutkielman ohjaaja, TtT Aija Laitinen muistuttaa, että kouluruokailu tukee nuoren kasvua, jaksamista, oppimista, ruokaosaamista ja kouluviihtyvyyttä. Se mahdollistaa oppilaiden välisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin omaksumisen sekä edistää terveyden tasa-arvoa tasoittamalla perhetaustoista johtuvia ravitsemuseroja. – Paljon hyötyä jääkin saamatta, kun lähes puolet yläkouluikäisistä nuorista ei syö koululounasta päivittäin.
Lisätietoja:
Terveystieteiden opiskelija Mari Harmoinen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, [email protected]
Opinnäytetyön ohjaaja, TtT Aija Laitinen, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, [email protected]
Opinnäytetyö:
Mari Harmoinen. Yläkouluikäisten nuorten näkökulmia kouluruokailusta. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto 2025. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20251681
