Vaikka sekä varhaiskasvatusta että esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa leikin määritellään olevan kantava toimintamuoto, on se kuitenkin alisteista muulle pedagogiselle toiminnalle. Leikkiaika toteutuu varhaiskasvatuksessa pääsääntöisesti pirstaleisina, lyhyinä hetkinä muun toiminnan ohessa.
Vapaan leikin tilanteissa henkilöstön tavoitteena on taata leikkirauha. Näyttää kuitenkin siltä, että siihen pyritään pääsääntöisesti muilla keinoilla kuin varaamalla yhtäjaksoista aikaa leikille. Leikkirauhaa tavoitellaan muun muassa rajaamalla lasten toimintaa, tiloja ja leikkejä sekä jakamalla lapset pienryhmiin.
Nämä tulokset selvisivät tuoreesta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin, millaiset leikkiympäristöt, toimintatavat ja rakenteet tukevat kaikkien lasten osallisuutta sisätiloissa tapahtuvassa vapaassa leikissä varhaiskasvatuksessa.
Tulokset ovat merkittäviä, sillä varhaiskasvatuksen leikkitilanteet ovat keskeisessä roolissa lasten vertaissuhteiden ja joukkoon kuulumisen tunteen muodostumisessa. Ulkopuolisuuden kokemukset voivat alkaa kasaantua jo varhaiskasvatuksessa. Inklusiivisen leikkipedagogiikan avulla on mahdollista vaikuttaa syrjäytymiskehityksen prosesseihin jo ennen kuin ne käynnistyvät.
Henkilöstön hyvä ymmärtää leikin erityislaatuisuus
Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota aikuisten leikkipedagogiseen toimintaan, eli siihen, miten leikkitilanteita suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan. Kaikkien lasten mukaan pääsyn varmistaminen edellyttää aikuisilta aktiivista leikkitilanteisiin osallistumista ja ennen kaikkea emotionaalista saatavillaoloa. Se tarkoittaa aikuisen kykyä olla lapselle aidosti läsnä, vastaanottavainen ja tavoitettavissa tämän tunne- ja vuorovaikutustarpeissa.
Tulosten mukaan emotionaalisesti saatavillaoleva vuorovaikutus oli mahdollista niissä tilanteissa, joissa aikuisella oli aikaa keskittyä leikkiin. Myös aikuisen omilla aikaisemmilla kokemuksilla ja uskomuksilla omista leikkitaidoista vaikutti olevan merkitystä koettuun kykyyn olla emotionaalisesti saatavilla. Leikkitilanteissa aikuisen saatavillaoloa heikensivät melu, kiire ja muut ympäristöstä tulevat muut häiriöt.
Henkilöstö lähestyi leikkitilanteita kahdella tavalla: juonellista tai järkiperäistä logiikkaa hyödyntäen. Juonellinen logiikka perustui tarinallisuuteen ja mielikuvitukseen – aikuinen meni mukaan leikkiin ja ohjasi sitä luovasti siihen eläytyen. Järkiperäinen logiikka puolestaan perustui kielelliseen selittämiseen ja ohjeistamiseen.
Vaikka kielelliseen selittämiseen perustuvat menetelmät toimivat monissa tilanteissa, pelkkä selittäminen ei aina riitä turvaamaan lasten pääsyä leikkiin. Leikkien ulkopuolelle jäävät usein lapset, jotka vasta opettelevat kieltä tai joilla on kielellisiä vaikeuksia. Näissä tilanteissa erityisesti leikkiin osallistuva, emotionaalisesti saatavillaoleva, mielikuvituksellinen ohjaus on tärkeää, jotta kaikki lapset pääsevät mukaan.
– Leikkeihin mukaan pääsy ei ole kaikille lapsille itsestään selvyys. Jotta leikkimisen myönteiset sosiaaliset, kognitiiviset ja emotionaaliset vaikutukset kohdistuisivat jokaiseen ryhmässä olevaan lapseen, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa työskentelevien ammattilaisten tulee ymmärtää leikin erityislaatuisuus sekä aikuisen rooli leikin mahdollistajana tai tukahduttajana, sanoo väitöskirjatutkija Minna Laitinen.
Tutkimusaineisto kerättiin kolmesta kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun osallistuneesta ryhmästä. Tutkimuksen aineisto koostuu kolmesta tiimeittäin toteutetusta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta ja ryhmien kirjaamista ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmista.
Seuraavaksi leikkipedagogiikkaa tarkastellaan aivoergonomisesta näkökulmasta, koska esimerkiksi kiireen tunteella ja ympäristön häiriötekijöillä, kuten melulla, on todettu olevan kielteisiä vaikutuksia myös lasten oppimiseen.
– Käsittääksemme leikkipedagogiikkaa ei ole aikaisemmin tutkittu aivoergonomisesta näkökulmasta, joten olemme leikin tutkimuksen kentällä tässä aivan uuden äärellä.
Artikkelin tiedot:
Laitinen, M., Kuutti, T., Kesäläinen, J. & Sajaniemi, N. (2026). Inklusiivista leikkiä ja aikuisen emotionaalista saatavillaoloa kannatteleva leikkipedagogiikka. Journal of Early Childhood Education Research 15(2), 105–134. https://doi.org/10.58955/jecer.176413
