Vuoden 2022 Vaikuttavuuden tutkimuksen päivillä syvennytään vaikuttavuuden mittaamisen mittareihin, menetelmiin ja työkaluihin. Kolmipäiväinen tapahtuma kokoaa Kuopioon lähes 150 vaikuttavuuden tutkijaa, asiantuntijaa ja työssään vaikuttavuustietoa tarvitsevaa ammattilaista.
– Yhä rajallisempien resurssien aikana on tärkeä kohdistaa resurssit vaikuttavasti ja kestävällä tavalla paitsi nykyisten yhteiskunnan jäsenien, myös tulevien sukupolvien hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseksi sekä edistämiseksi, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas toteaa.
Eri toimenpiteiden ja politiikkojen vaikuttavuuden arviointi tai tiedolla johtaminen ei ole kuitenkaan yksiselitteistä. On pohdittava, miten varmistetaan se, että juuri valitut toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Perinteisen taloudellisen arvioinnin rinnalle tarvitaankin menetelmiä ja työkaluja, jotka tuottavat tietoa toimenpiteiden kokonaisvaltaisista hyvinvointivaikutuksista. Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, miten ihmiset kokevat toimenpiteet. Perinteiset satunnaistetut kontrolloidut tutkimusasetelmat (RCT) eivät aina sovellu vaikuttavuuden arviointiin. Tänä vuonna Vaikuttavuuden tutkimuksen päivillä pohditaankin, mitä muita menetelmiä ja asetelmia voidaan hyödyntää, jotta saadaan tietoa toimenpiteiden vaikuttavuudesta.
Vaikuttavien toimenpiteiden viemistä käytäntöön tulisi myös seurata ajantasaisesti ja arvioida, jotta voidaan varmistaa niiden vaikuttavuuden säilyminen ja soveltuminen jatkuvasti muuttuvaan kompleksiseen yhteiskuntaan. Toimenpiteiden vaikuttavuus saattaa näkyä muutoksena hyvinvoinnissa ja terveydessä pahimmillaan vasta 8–10 vuoden päästä. On tärkeää huomioida myös se, että kaikilla yhteiskunnan jäsenillä on tarvittavat tiedot ja taidot oman terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Vaikuttavuuden tutkimuksen päivillä keskustellaankin myös siitä, kuinka ihmisiä voidaan tukea tietojen ja taitojen omaksumisessa sekä miten tietoa voidaan viedä luotettavammin käytäntöön.
Vuoden 2022 vaikuttavuuden tutkimuksen päivien pääpuhujia ovat professori Martin Webber (University of York, UK), professori Matthew D. Adler (Duke University), ylilääkäri Jonna Salonen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), YTT, dosentti Sakari Kainulainen (Diakonia-ammattikorkeakoulu), apulaisprofessori Paulus Torkki (Helsingin yliopisto) sekä tutkimusjohtaja Eila Kankaanpää (Itä-Suomen yliopisto). Adler tutkii priorisointia politiikan eri alueilla, kuten terveyspolitiikassa ja riskien hallinnassa. Weber johtaa tutkimusryhmää, joka kehittää ja arvioi mielenterveysongelmaisille suunnattuja sosiaalisia interventioita. Salonen on ollut mukana kehittämässä terveydenhuollon laaturekistereitä ja toimii parhaillaan THL:n laaturekisteriprojektin johtajana. Kainulainen on tutkinut erityisesti hyvinvointia ja huono-osaisuutta sekä ollut kehittämässä lukuisia mittareita hyvinvoinnin arvioimiseksi. Torkki on tutkinut ja kehittänyt sote-alan suorituskyvyn arviointia eri tasoilla useiden vuosien ajan. Kankaanpää johtaa PROSHADE-tutkimuskonsortiota, jossa kehitetään ja tutkitaan tiedon käyttöä terveydenhuollon päätöksenteossa.
Vaikuttavuuden tutkimuksen päivät on monitieteinen keskustelufoorumi tutkijoille ja asiantuntijoille sekä työssään uusinta tutkimustietoa vaikuttavuudesta tarvitseville. Tapahtuman järjestää Vaikuttavuuden talo, joka on hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän vaikuttavuuden tutkimuksen ja koulutuksen monitieteinen yhteistyöverkosto Itä-Suomen yliopistossa. Verkosto kokoaa vaikuttavuuden tutkimuksen tietoa hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien palvelujen kehittämisen ja päätöksenteon sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation tueksi.
Vaikuttavuuden tutkimuksen päivien ohjelma
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas, puh. 050 323 4020, tomi.maki-opas(at)uef.fi