Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Kuvituskuva lääkäristä ja asiakkaasta.

Uutta tutkimustietoa otsa-ohimolohkorappeumien riskitekijöistä

Kaksi tuoretta Itä-Suomen yliopiston tutkimusta osoittavat, että koulutustaso ja aiemmat pään vammat voivat mahdollisesti vaikuttaa riskiin sairastua otsa-ohimolohkorappeumiin.

Otsa-ohimolohkorappeumat (FTD) ovat yksi yleisimmistä syistä työikäisenä alkavaan muistisairauteen. FTD-kirjon sairaudet vaikuttavat laajasti, alatyypistä riippuen, käyttäytymiseen, kielellisiin toimintoihin sekä tiedonkäsittelyyn. Niiden taustalta tunnetaan useita tautia aiheuttavia geneettisiä mutaatioita, mutta niiden ei-geneettiset ja siten mahdollisesti ehkäistävissä olevat riskitekijät ovat toistaiseksi olleet tuntemattomia ja niukasti tutkittuja.

Tuoreen Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan otsa-ohimolohkorappeumia sairastavat potilaat ovat keskimäärin vähemmän koulutettuja kuin Alzheimerin tautia sairastavat. Lisäksi FTD-potilaat, joilta ei ole löytynyt tautia aiheuttavaa geenimutaatiota, ovat vähemmän koulutettuja ja heillä esiintyy enemmän sydänsairauksia verrattuna tautia aiheuttavaa mutaatiota kantaviin FTD-potilaisiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin mittavaa, kaikkiaan yli 1 000 potilaan aineistoa, jossa oli potilaita Suomesta ja Italiasta ja edustettuina kaikki yleisimmät FTD-kirjon alatyypit. FTD-potilaiden ja Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden lisäksi tutkimuksessa oli mukana verrokkiryhmä, joilla ei ollut minkään neurodegeneratiivisen sairauden diagnoosia. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Annals of Clinical and Translational Neurology -lehdessä. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että eri FTD-kirjon alatyypit sekä geneettistä ja ei-geneettistä tautia sairastavat eroavat toisistaan useiden riskitekijöiden suhteen.

Toinen tutkimus osoittaa, että aiemmat päähän kohdistuneet vammat lisäävät mahdollisesti sairastumisriskiä, erityisesti potilailla, joilta tautia aiheuttavaa geenimutaatiota ei ole löydetty. Lisäksi pään vammoista kärsineet potilaat vaikuttavat sairastuvan keskimäärin muita nuorempina. Tutkimuksessa verrattiin suomalaisia FTD-potilaita Alzheimerin tautia sairastaviin ja terveisiin verrokkeihin. Tutkimusartikkeli julkaistiin Journal of Alzheimer’s Disease -lehdessä.

– Tulosten perusteella voidaan oppia ymmärtämään tautimekanismeja paremmin ja mahdollisesti tulevaisuudessa ehkäistä otsa-ohimolohkorappeumiin sairastumista, kertoo tutkimusartikkelien pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Helmi Soppela Itä-Suomen yliopistosta.

Molemmat tutkimukset tehtiin dosentti Eino Soljen johtamassa tutkimusryhmässä osana FinFTD-tutkimuskonsortion toimintaa. Yhteistyökumppaneina olivat Oulun yliopisto ja Brescian yliopisto.

Tutkimukset tehtiin Suomen Akatemian, Sigrid Juséliuksen Säätiön, Aivosäätiön, Orionin Tutkimussäätiön, Instrumentariumin tiedesäätiön, Suomen Lääketieteen Säätiön sekä Maire Taposen Säätiön tuella.

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Helmi Soppela, helmi.soppela (at) uef.fi
Tutkimusjohtaja, dosentti Eino Solje, eino.solje (at) uef.fi

Artikkelien tiedot:

Soppela H, Katisko K, Gadola Y, Krüger J, Hartikainen P, Alberici A, Benussi A, Koivisto A, Haapasalo A, Remes AM, Borroni B, Solje E. Modifiable potential risk factors in familial and sporadic frontotemporal dementia. Ann Clin Transl Neurol 2022 Aug;9(8):1195-1205

Soppela H, Krüger J, Hartikainen P, Koivisto A, Haapasalo A, Borroni B, Remes AM, Katisko K, Solje E. Traumatic Brain Injury Associates with an Earlier Onset in Sporadic Frontotemporal Dementia. J Alzheimers Dis. 2022 Nov 9. doi: 10.3233/JAD-220545

 

Avainsanat