Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Rauduskoivun lehtiä.

Uutta tietoa rauduskoivun perinnöllisestä geneettisestä vaihtelusta

  • Ympäristö ja luonnonvarat

MSc Maya Deepak analysoi väitöstutkimuksessaan rauduskoivun eri genotyyppien ja alkuperien välistä vaihtelua lehtien heijastusspektreissä, ekofysiologisissa piirteissä, sekundaariyhdisteissä ja yhdisteiden suhteesta hyönteisherbivoriaan. Tutkimus antaa uutta tietoa rauduskoivun perinnöllisestä geneettisestä vaihtelusta. Lajinsisäinen vaihtelu mahdollistaa lajin sopeutumisen muuttuviin elinolosuhteisiin.

Koivun lehden heijastusspektreissä alkuperien väliset erot olivat suuremmat kuin genotyyppien väliset erot, kun taas sekundaariyhdisteissä genotyyppien väliset erot olivat suuremmat kuin alkuperien. Lehden klorofyllipitoisuudessa alkuperät poikkesivat selkeästi toisistaan. Lehden klorofyllipitoisuus vaikutti lehden heijastusspektriin ja siten genotyyppien ja alkuperien erottumiseen toisistaan myös spektriaineistossa. Molempina tutkimusvuosina tulokset olivat samanlaisia sekä heijastusspektrissä, että klorofyllipitoisuuksissa.

Tulokset viittaavat siihen, että rauduskoivulla on selkeitä geneettisiä eroja yksilöiden ja alkuperien välillä lehtien optisissa ominaisuuksissa, klorofyllipitoisuudessa ja sekundaariyhdisteiden kertymisessä. Sekundaariyhdistepitoisuudet vaikuttivat lehtien kelpaavuuteen hyönteisherbivoreille, mikä viittaa niiden rooliin puolustusyhdisteinä. Alkuperien välinen vaihtelu näissä lehtipiirteissä voi johtua sopeutumisesta eri alueiden ympäristöolosuhteisiin tai eroista mukautumisessa kokeen toteuttamispaikan olosuhteisiin.

Lehtien heijastusspektreissä oli vaihtelua myös rauduskoivuyksilön sisällä siten, että ylä- ja alaosasta latvustoa kerätyt lehdet poikkesivat toisistaan. Myös muissa lehtien ominaisuuksissa, kuten klorofyllipitoisuudessa ja spesifisessä lehtipinta-alassa puun ylä- ja alaosan lehdet poikkesivat toisistaan. Tulokset viittaavat siihen, että puun sisäinen vaihtelu on otettava huomioon tutkittaessa esimerkiksi lehtien ominaisuuksia. 

Pohjoinen havupuuvyöhyke muodostaa 30 prosenttia maapallon metsäpinta-alasta. Ilmastomuutoksen vaikuttaessa voimakkaasti pohjoisiin alueisiin on tärkeää ymmärtää metsien geneettistä monimuotoisuutta. Tässä tutkimuksessa määritettiin rauduskoivuyksilöiden, sekä Pohjois- Keski- ja Etelä-Suomesta peräisin olevien koivualkuperien välistä vaihtelua niiden kasvaessa samalla tutkimuskentällä Joensuun kasvitieteellisellä puutarhalla. 

MSc Maya Deepakin biologian alaan kuuluva väitöskirja Intraspecific variation in silver birch leaf spectral reflectance and surface secondary metabolites tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa 15.12. verkossa. Vastaväittäjänä toimii yliopistotutkija, dosentti Matthew Robson, Helsingin yliopisto, ja kustoksena professori Elina Oksanen, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on englanti.

Tilaisuus verkossa

Väitöskirja verkossa

Taulukko