Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Kyynärvamma

Uutta tietoa kyynärnivelen alueen pehmytkudosvammoista

Lääketieteen lisensiaatti Toni Luokkala tarkasteli väitöstutkimuksessaan kyynärnivelen sijoiltaanmenoon ja hauisjänteen alaosan repeämään liittyviä vaurioita.

Kyynärnivel on toiseksi yleisin sijoiltaan menevä nivel olkanivelen jälkeen. Hoitomuodon valintaan, kuntoutukseen ja ennusteeseen vaikuttaa sijoiltaanmenoon liittyvien pehmytkudosvaurioiden laajuus. Kudosvauriot voivat johtaa nivelen toistuviin sijoiltaanmenoihin tai epävakauteen, jolloin yläraajan käyttö ei onnistu. Varsinainen vammamekanismi ja siihen liittyvien pehmytkudosvaurioiden merkitys tunnetaan kuitenkin huonosti.

Hauisjänteen alaosan repeämä on toinen tavallinen hoitoa vaativa kyynärseudun pehmytkudosvamma. Repeämä aiheuttaa akuuttia kipua, verenpurkaumia ja turvotusta. Lisäksi kyynärnivelen koukistusvoima sekä kyynärvarren ulkokiertovoima heikkenevät.

Luokkala tutki väitöskirjansa ensimmäisessä osassa yksinkertaiseen kyynärnivelen sijoiltaanmenoon liittyviä pehmytkudosvaurioita. Lisäksi hän tarkasteli kyynärnivelen ulko-takasyrjällä olevien pehmytkudosrakenteiden merkitystä nivelen vakaudelle vainajien kyynärnivelillä.

Tutkimuksessa määritettiin magneettikuvien avulla kyynärnivelen eri pehmytkudosvaurioiden määrä ja vaikeusaste potilailla, jotka olivat saaneet kyynärnivelen yksinkertaisen sijoiltaanmenon. Lisäksi samoilla potilailla selvitettiin kyynärnivelen sijoiltaanmenon suunta röntgenkuvien avulla ja määritettiin näihin liittyvät pehmytkudosvauriot.

Vainajilta saaduilla kyynärnivelillä selvitettiin värttinäluun alaosan keskimääräistä siirtymistä taaksepäin vaihtelevilla kuormilla erilaisten simuloitujen ulko-takasyrjän pehmytkudosvaurioiden jälkeen.

Väitöstutkimuksen toisessa osassa tutkittiin englantilaisessa yläraajayksikössä seitsemän vuoden aikana korjattujen hauisjänteen alaosan repeämien demografisia tekijöitä, repeämää edeltäviä oireita sekä leikkaushoitoon liittyviä komplikaatioita yli 200 potilaalla. Lisäksi samasta aineistosta arvioitiin yleisesti käytetyn koukkutestin herkkyyttä tunnistaa vamma ja kykyä ennustaa jännesiirteen tarvetta.

Väitöstutkimuksessa todettiin, että toisin kuin on aiemmin ajateltu, yksinkertaisissa kyynärnivelen sijoiltaanmenoissa ei ole yhtä tyypillistä pehmytkudosmekanismia tai vauriotyyppiä, joka selittäisi kaikki sijoiltaanmenot. Eri asteisia vaurioita ja mekanismeja tavataan. Tulokset osoittavat myös, että tietyn tyyppinen nivelen ja värttinäluun pään ulko-takaosan epävakaus syntyy pelkän nivelkapselin ulko-takaosan vaurion myötä tilanteissa, jossa varsinainen ulkosivuside jää ehjäksi. Näiden löydösten perusteella vammatyyppien ja vauriomekanismin teoreettinen malli sekä vammojen tutkimismenetelmät on arvioitava uudelleen.

Lisäksi havaittiin, että hauisjänteen alaosan repeämä on pääasiallisesti sekä keski-ikäisten miesten että toisaalta nuorempien huippu-urheilijoiden vamma. Tavallisin leikkauksen jälkeinen komplikaatio oli kyynärvarren ulkosyrjän ihotuntohermohaaran venytysvamma, joka oli useimmiten ohimenevä haitta. Viivästynyt leikkaushoito tai jänteen ennallistaminen jännesiirteellä eivät lisää riskiä saada leikkauksen jälkeinen komplikaatio.  Potilaista noin kymmenellä prosentilla todettiin repeämää edeltäviä oireita, kuten kipua tai epämiellyttävyyden tunnetta jänteen alaosan alueella, ja nämä oireet voivat ennakoida tulevaa jännerepeämää.

Tutkimuksen perusteella yleisesti käytetty koukkutesti ei tunnista vammaa sataprosenttisella herkkyydellä, kuten aiemmin on esitetty. Testin herkkyys on kuitenkin riittävän hyvä käytettäväksi vamman diagnostiikassa. Negatiivinen testi ei sulje pois täydellistä repeämää ja epäselvissä tapauksissa suositellaan käyttämään muita tutkimusmenetelmiä, kuten kuvantamista.  Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, että viivästyneesti hoitoon hakeutuneille potilaille voidaan testin tuloksen perusteella ennustaa riskiä joutua leikkauksessa jänteen ennallistamiseen jännesiirteellä.

Lääketieteen lisensiaatti Toni Luokkalan lääketieteen alan väitöskirja Soft tissue injuries around the elbow tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Yrjänä Nietosvaara Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Juha Paloneva Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa 4.6.2021 klo 12 alkaen. Tilaisuus on suomenkielinen.

Väittelijän painolaatuinen kuva

Väitöstilaisuus verkossa