Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on myöntänyt yhteensä yli 1,2 miljoonaa euroa akatemiahankerahoitusta neljälle Itä-Suomen yliopiston ja KYSin tutkimushankkeelle. Hankkeissa tutkitaan uusilla menetelmillä ja lähestymistavoilla otsalohkodementiaa, aivovaltimoaneurysmaa ja subaraknoidaalivuotoa, aivoverenkiertohäiriöitä sekä muistisairauksien ehkäisyä.
Uutta tietoa otsalohkodementiasta kantasoluteknologian avulla
Apulaisprofessori Annakaisa Haapasalo sai 300 000 euron akatemiahankerahoituksen FiNeFTD-hankkeelle, jonka tavoitteena on otsalohkorappeuman patologisten mekanismien, uusien biologisten merkkiaineiden ja lääkehoidon kohteiden tunnistaminen potilaiden sidekudos- ja hermosoluissa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston professori Anne Remeksen kanssa.
Otsalohkodementia on työikäisten dementiaan johtava hermostoa rappeuttava sairaus. Siihen ei ole olemassa parantavaa tai taudin etenemiseen vaikuttavaa lääkehoitoa. Myös sen varhainen diagnostiikka on haastavaa, koska taudille ei tunneta biologisia merkkiaineita. FiNeFTD-hankkeessa hyödynnetään ihon sidekudossoluja ja niistä kantasoluteknologialla erilaistettuja hermosoluja, jotka ovat peräisin perimältään erityyppisiltä otsalohkodementiapotilailta ja terveiltä verrokkihenkilöiltä. Näiden uusien solujen ja potilasaineistojen avulla pyritään tunnistamaan otsalohkodementian molekyylitason mekanismeja sekä mahdollisia uusia lääkehoidon kohteita ja merkkiaineita taudin ennakointiin ja diagnostiikkaan.
Tarkempi tautiluokittelu aneurysmarekisterin avulla
Professori, ylilääkäri Juha E. Jääskeläinen sai lähes 450 000 euron akatemiahankerahoituksen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa toteutettavalle hankkeelle, jossa hyödynnetään Itä-Suomen aneurysmarekisteriä uusien yksilöidyn lääketieteen keinojen tuomiseksi aivovaltimoaneurysman ja subaraknoidaalivuodon hoitoon.
Noin kolmelle prosentille väestöstä kehittyy aivovaltimoaneurysma (IA). Sen riski kasvaa iän myötä ja on suurempi naisilla. Riskiä lisäävät myös verenpainetauti, tupakointi ja sukurasite. Noin 350 henkilöä saa vuosittain subaraknoidaalivuodon (SAV). SAV-potilaista yli 30 prosenttia kuolee ja monille jää neurologia ja psykososiaalisia ongelmia. KYSin IA-ryhmä on Suomen Akatemian tuella vuodesta 2008 lähtien tutkinut laajasti IA-tautia Itä-Suomen väestössä. Tietokannassa on 4 500 IA-potilasta, heidän 52 000 sukulaistaan ja 13 500 verrokkia.
Akatemiahankkeessa toteutetaan useita tutkimusosioita. Yhtenä tavoitteena on vuotamattoman IA-taudin tarkka luokittelu. Muissa tutkimusosioissa selvitetään IA-taudin periytyvyyttä potilaiden suvuissa, IA-seinämän molekyylibiologia sekä yleisiä, harvinaisia tai perittyjä oheistauteja. Hankkeessa tutkitaan myös harvinaista sukkulamaista IA-tautia sekä SAV-potilaiden neurologista, psykologista ja sosioekonomista selviytyvyyttä. Lisäksi kehitetään IA-taudin kantajuuden, oheistautien ja SAV-riskin nettiriskilaskuri sekä IA-taudin kantajuuden ja oheistautien riskien geenipaneeli.
Humanisoitu tautimalli valottaa aivoverenkiertohäiriöstä toipumista
Dosentti Jukka Jolkkonen sai 250 000 euron rahoituksen hankkeelle, jossa käytetään humanisoitua hiirtä uutena työkaluna toiminnallisen kuntoutumisen ymmärtämiseen aivoverenkiertohäiriöissä.
Aivoverenkiertohäiriöt ovat tärkein aikuisten vammaisuuden syy. Ne aiheuttavat valtavan taakan potilaalle, sukulaisille ja terveydenhuollolle. Hoitovaihtoehdot ovat rajalliset, mutta paljon odotuksia kohdistuu korjaaviin hoitomuotoihin. Akatemiahankkeen tavoitteena on ymmärtää ihmisen astrosyyttisolujen merkitystä aivojen korjautumisessa aivoiskemian jälkeen. Tutkijoilla on käytettävissä ainutlaatuinen humanisoitu hiirilinja, jolla voidaan tutkia ihmisen astrosyyttien merkitystä spontaanissa toipumisessa ja muun muassa Alzheimerin taudin vaikutusta aivoverenkiertohäiriöistä kuntoutumiseen. Molekylaarisen profiloinnin uskotaan paljastavan uusia lääkevaikutuskohteita toiminnallisen kuntoutumisen edistämiseen.
Kansainvälinen tutkimusverkosto kehittää muistisairauksien ehkäisyä
Professori Miia Kivipelto sai 250 000 euron rahoituksen muistisairauksien ehkäisyyn tähtäävälle World Wide FINGER (WW-FINGERS) -hankkeelle.
Muistisairauksien ja Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy on merkittävä kansainvälinen haaste. Suomalainen FINGER-tutkimus oli ensimmäinen laaja tutkimus, joka osoitti, että monitahoisella elintapainterventiolla voidaan ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä. Uudessa World Wide FINGERS (WW-FINGERS)-verkostossa FINGER-tutkimuksen mallia hyödynnetään ja testataan eri ihmisryhmissä ja maissa. Tavoitteena on kehittää muistisairauksia ennustavia malleja ja valita niiden avulla osallistujia WW-FINGERS-tutkimuksiin. Lisäksi toteutetaan yhteisanalyysejä verkostossa toteutetuista tutkimuksista ja selvitetään, ketkä hyötyvät elintapainterventiosta eniten. FINGER-elintapainterventiomalli pyritään myös liittämään osaksi kansainvälistä lääketutkimusyhteistyötä.
Monitahoisen elintapaintervention tehoa muistisairauksien ehkäisyssä on tutkittu vasta vähän. Tulokset tuottavat arvokasta tietoa päätöksentekoon ja suosituksiin muistisairauksien ennaltaehkäisemiseksi.