Immuunijärjestelmään kuuluvilla perifeerisillä auttaja-T-soluilla voi olla yhteys tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Näiden solujen määrä veressä oli lisääntynyt sekä tyypin 1 diabetesta sairastavilla lapsilla että terveillä lapsilla, jotka sairastuivat myöhemmin tyypin 1 diabetekseen. Perifeeriset auttaja-T-solut ovat vasta hiljattain tunnistettu T-solujen alaluokka. Tutkimus on julkaistu Diabetologia-lehden uusimmassa numerossa.
Tyypin 1 diabetes puhkeaa useimmiten lapsuusiässä. Se on autoimmuunisairaus, jossa immuunijärjestelmä tuhoaa haiman saarekkeiden insuliinia tuottavat beetasolut. Geneettisen riskin lisäksi taudin puhkeamista ennakoivat verestä mitattavat autovasta-aineet.
Autovasta-aineiden ilmestyminen ennen taudin puhkeamista kertoo immuunijärjestelmän B-solujen aktivoitumisesta haiman saarekkeiden proteiineja kohtaan. B-solujen aktivoitumista säätelevät imukudoksissa erityisesti follikulaariset auttaja-T-solut. Akatemiatutkija Tuure Kinnusen johtaman ryhmän aiempi, vuonna 2017 julkaistu tutkimus, osoitti näiden follikulaaristen auttaja-T-solujen määrän lisääntyneen veressä tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla lapsilla.
Samankaltainen kyky aktivoida B-soluja on hiljattain osoitettu uudella T-solujen alaluokalla. Perifeerisiksi auttaja-T-soluiksi nimetyt solut ovat monelta osin follikulaarisen auttaja-T-solun kaltaisia, mutta ilmentävät pinnallaan reseptoreita, jotka mahdollistavat näiden solujen hakeutumisen tulehtuneisiin kudoksiin.
Nyt julkaistujen tulosten mukaan perifeerisillä auttaja-T-soluilla on yhteys tyypin 1 diabetekseen. Tutkijat osoittivat, että näiden solujen määrä oli lisääntynyt veressä sekä hiljattain tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla lapsilla että autovasta-aineita kehittäneillä terveillä lapsilla. Merkittävä havainto oli, että solujen määrä veressä oli erityisesti lisääntynyt niillä autovasta-aineita kehittäneillä lapsilla, jotka sairastuivat myöhemmin tyypin 1 diabetekseen.
– Saamiemme tulosten perusteella on mahdollista, että perifeerisillä auttaja-T-soluilla on rooli tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä. Tätä tietoa voidaan mahdollisesti hyödyntää tyypin 1 diabeteksen puhkeamisen ennustamisessa sekä uusien immunologisten hoitomuotojen kehittämisessä. Lisätutkimuksia tuloksen varmistamiseksi ja perifeeristen auttaja-T-solujen karakterisoimiseksi kuitenkin tarvitaan, toteaa nuorempi tutkija Ilse Ekman.
Tutkimuksessa hyödynnettiin näytteitä DIPP-tutkimuksesta, jossa tyypin 1 diabetekseen sairastumista seurataan geneettisen riskin omaavilla lapsilla syntymästä asti. Tutkimukseen osallistui tutkijoita myös Helsingin, Oulun, ja Turun yliopistoista sekä Harvardin yliopistosta.
Lisätietoja:
Nuorempi tutkija Ilse Ekman, Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen laitos, ilse.ekman (a) uef.fi
Akatemiatutkija Tuure Kinnunen, Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen laitos, p. 050 562 9349, tuure.kinnunen (a) uef.fi
Tutkimusartikkeli:
Circulating CXCR5−PD-1hi peripheral T helper cells are associated with progression to type 1 diabetes.
Ilse Ekman, Emmi-Leena Ihantola, Tyyne Viisanen, Deepak A. Rao, Kirsti Näntö-Salonen, Mikael Knip, Riitta Veijola, Jorma Toppari, Jorma Ilonen, Tuure Kinnunen. Diabetologia (2019) 62: 1681. https://doi.org/10.1007/s00125-019-4936-8