Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Etualalla viherkasvi, jonka takana valkoinen pöytä, jolla näyttö, näppäimistö ja hiiri sekä ihmisen kädet.

Työskentelyolosuhteet hybridityössä – etänä vai toimistolla?

Etätyöpisteiden olosuhteet -hankkeessa havaittiin huomattavia eroja etä- ja toimistotyöpisteiden välillä fyysisen ergonomian ja sisäilman laadun osalta.

Tutkimuksen loppuseminaari järjestetään 30.3. klo 9-11, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio, Snellmania Sali Sn200. Etäyhteys: ETERGO -loppuseminaari (Teams)

Etätyöpisteiden olosuhteet -hanke (ETERGO) on poikkitieteellinen tutkimus, jossa selvitettiin etä- ja toimistotyöpisteiden olosuhteita työntekijän toimistotyöpisteellä ja etätyöpisteellä. Molemmissa työpisteissä mitattiin työympäristöolosuhteet ja fyysinen ergonomia. Hankkeessa toteutettiin verkkokoulutuksena myös etätyön sujumista kohentava interventio kognitiivisen ergonomian parantamiseksi. Tutkimus toteutettiin COVID-19 pandemian aikana 2021-22, jolloin työskentely vaati työntekijöiltä ja työnantajilta psyykkistä selviytymiskykyä ja joustavuutta jatkuvasti muuttuvien koronaohjeistusten ja -rajoitusten keskellä. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.

Tutkimuksemme kohdistui fyysiseen ja kognitiiviseen ergonomiaan, sekä sisäilmaolosuhteisiin etä- ja toimistotyöpisteissä Kuopion ja Joensuun seuduilla. Kehitimme etätyön kognitiivista ergonomiaa verkkovalmennuksena tehtävällä interventiolla. Tulosten mukaan työskentelyolosuhteissa oli huomattavia eroja etä- ja toimistotyöpisteiden välillä erityisesti työasennon, laitteiden ja kalusteiden, sekä sisäilman laadun osalta. Tuloksilla on merkittävää hyötyä, koska etä- ja hybridityö on yleistynyt ja toisaalta tiedetään, että fyysisellä ja kognitiivisella ergonomialla, sekä sisäilmaolosuhteilla on yhteys työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä työkykyyn.

COVID-19-pandemian alkaessa moni työntekijä siirtyi ensimmäistä kertaa kokonaan etätyöhön. Työpiste oli usein kotona tilassa, jota ei ollut suunniteltu työtilaksi. Fyysisen ergonomian taso oli etätyöpisteissä pääsääntöisesti alhaisempi toimistotyöpisteisiin verrattuna. Työasennon sekä laitteiden ja kalusteiden osalta ergonomian taso oli etätyöpisteissä kohtalainen, toimistotyöpisteissä puolestaan kiitettävä.

Tutkimuksessa korostui kognitiivisen ergonomian merkitys etätyössä, mikä jäi vähäiselle huomiolle nopeassa ja liki kaikkea toimistotyötä koskevassa etätyöhön siirtymisessä maaliskuussa 2020. Tulosten mukaan tietotyössä pystytään kuitenkin suunnitellusti tekemään etätyötä, kunhan perus- ja tehtävävaatimuksia ei koeta liian kuormittavina. Suurempi huomio pitää kiinnittää tietotyön olosuhdevaatimuksiin ja niiden kehittämiseen. Interventiona toteutetun verkkokoulutuksen avulla saatiin vähennettyä häiriöitä etätyöoloissa.

Tutkimukseen osallistuneet kokivat vain vähän työympäristöstä aiheutuvia haittoja tai sisäilmaan liittyviä oireita etätyössä. Mittausten perusteella sisäilman laadussa oli kuitenkin huomattavia eroja etä- ja toimistotyöpisteiden välillä. Etätyöpisteissä ilmanvaihto oli alhaisempi toimistoympäristöön verrattuna. Etätyöpisteissä havaittiin myös korkeampia hiilidioksidi- sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia toimistotyöpisteisiin verrattuna.

Hankkeessa tuotettiin etätyön olosuhteiden ja ergonomian tarkastamista tukeva vinkkilista.

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja Pertti Pasanen, Itä-Suomen yliopisto, ympäristö- ja biotieteiden laitos, Kuopio, pertti.pasanen@uef.fi

Hankkeen loppuraportti