Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Mies polkee kuntopyörällä.

Tutkimus valotti liikunnan hyötyjä rasvamaksataudissa

Liikunta tukee alkoholista riippumattoman rasvamaksataudin hoitoa vaikuttamalla useisiin aineenvaihduntareitteihin elimistössä, osoittaa tuore Itä-Suomen yliopiston tutkimus.  Säännöllinen liikuntaharjoittelu 12 viikon ajan alensi merkittävästi paastoverensokeria, kavensi vyötärönympärystä sekä paransi hapenottokykyä ja maksimaalista suorituskykyä. Näihin positiivisiin vaikutuksiin liittyi muutoksia lukuisten aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksissa. Liikunta muutti erityisesti rasvakudoksen aminohappoaineenvaihduntaa. Tulokset julkaistiin Scientific Reports -lehdessä.

Alkoholista riippumaton rasvamaksatauti (NAFLD) on yleisin maksasairaus, jota esiintyy arviolta 25 prosentilla maailman väestöstä. Pitkälti oireeton tauti voi edetä maksasolujen rasvoittumisesta maksatulehdukseen ja maksakirroosiin. Se on yhteydessä lihavuuteen ja muihin metabolisen oireyhtymän piirteisiin, kuten tyypin 2 diabetekseen ja poikkeaviin veren rasva-arvoihin. Maksan rasvoittumista voidaan vähentää laihduttamalla ja terveyttä edistävällä ruokavaliolla.

Liikunta on olennainen osa NAFLD:n hoitoa. Liikunnan hyödyt voivat liittyä paitsi painonhallintaan, myös muutoksiin elimistön ja suolistomikrobien aineenvaihduntatuotteissa, joiden merkitys rasvamaksataudissa tunnetaan kuitenkin vielä huonosti.

Liikunta muutti aineenvaihduntaa, vaikka tutkimuksessa ei laihdutettu eikä muutettu ruokavaliota

Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin laaja-alaisesti liikunnan vaikutuksia aineenvaihduntaan alkoholista riippumatonta rasvamaksatautia sairastavilla. Satunnaistettuun kontrolloituun interventiotutkimukseen osallistui noin 40 henkilöä, joilla oli todettu NAFLD. Heidät jaettiin liikuntainterventioryhmään, jolla oli 12 viikon ajan kahdesti viikossa korkeatehoista HIIT (high-intensity interval training) -harjoittelua ja lisäksi yksi omatoiminen harjoituskerta viikossa, sekä vertailuryhmään, joka ei lisännyt liikuntaa tutkimuksen aikana. Kumpikaan ryhmä ei laihduttanut eikä muuttanut ruokailutottumuksiaan intervention aikana. Tutkimuksen alussa ja lopussa tehtiin tavanomaisten potilas- ja laboratoriotutkimusten lisäksi kohdentamaton metabolomiikka-analyysi eri aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksien selvittämiseksi rasvakudos-, plasma-, virtsa- ja ulostenäytteistä. Tulosten perusteella liikuntaharjoittelu vaikutti aineenvaihduntareitteihin eri tavoin eri kudoksissa.

Liikuntaharjoittelu vaikutti suotuisasti sekä paastoverensokeriin, vyötärönympärykseen, hapenottokykyyn että maksimaaliseen suorituskykyyn. Näihin tekijöihin yhteydessä olivat myös monet liikuntaryhmässä havaitut muutokset eri aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuksissa. Merkittävimmät muutokset havaittiin aminohappojen ja niiden johdannaisten, rasva-aineiden sekä sappihappojen pitoisuuksissa.

Liikunta lisäsi etenkin proteiinien rakennusaineina toimivien aminohappojen määrää rasvakudoksessa. Niiden korkeampi pitoisuus rasvakudoksessa voi tutkijoiden mukaan liittyä rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan paranemiseen ja insuliiniresistenssin vähenemiseen.

Monien suolistomikrobien tuottamien aineenvaihduntatuotteiden pitoisuudet muuttuivat liikunnan myötä, mikä viittaa muutoksiin suoliston mikrobikoostumuksessa tai mikrobien toiminnassa. Näistä tuotteista esimerkiksi indolilaktaatin kasvanut pitoisuus voi vahvistaa suolen limakalvoa, immuunipuolustusta ja sokeritasapainoa.

Tulosten perusteella liikunta voi vaikuttaa NAFLD-potilailla suotuisasti moniin taudin osatekijöihin myös ilman laihduttamista ja ruokavaliomuutoksia. Rasvakudoksella näyttäisi olevan keskeinen rooli näissä vaikutuksissa. Liikunta paransi paastoveren glukoosipitoisuutta sekä muokkasi aminohappojen, lipidien ja sappihappojen aineenvaihduntaa. Esimerkiksi poikkeavia veren rasva-arvoja pelkkä liikunta ei kuitenkaan parantanut – niiden hoito vaatii huomion kiinnittämistä ruokavalion rasvan laatuun.

Lisätietoja:

Professori Ursula Schwab, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemistieteen yksikkö, ursula.schwab (a) uef.fi, p. 040 3552791, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/ursula.schwab/

Tutkimusartikkeli:

Babu, A.F., Csader, S., Männistö, V. Tauriainen, M.M., Pentikäinen, H., Savonen, K., Klåvus, A., Koistinen, V., Hanhineva, K. & Schwab, U. Effects of exercise on NAFLD using non-targeted metabolomics in adipose tissue, plasma, urine, and stool. Sci Rep 12, 6485 (2022). https://doi.org/10.1038/s41598-022-10481-9