Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Magneettikuvauslaitteen johtoja

Tutkimus vahvisti geenivirheen yhteyden harvinaiseen sydänsairauteen

Rasva-aineenvaihduntaan osallistuvan GLA-geenin mutaatio A143T lisää tuoreen tutkimuksen mukaan Fabryn tautiin liittyvän sydänsairauden riskiä. Tutkijoiden mukaan potilaille, joilla on kyseinen geenivirhe ja sydänmuutoksia, kannattaa aloittaa taudin etenemistä estävä hoito. Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimustulokset julkaistiin Heart-lehdessä.

Kaikki kyseisen mutaation kantajat eivät kuitenkaan sairastu. Tutkitun geenimutaation yhteys Fabryn tautiin on aiemmin tunnettu huonosti.

Professori Johanna Kuusiston mukaan kimmoke tutkimukselle tuli käytännön potilastyöstä. – Jouduimme pohtimaan kalliin entsyymikorvaushoidon aloittamisen mielekkyyttä, kun kardiologi Kati Valtola löysi kolmelta saman perheen jäseneltä epäselvän sydänsairauden, ja geenitutkimuksissa heillä todettiin GLA-geenin mutaatio A143T, jonka merkitys Fabryn taudin aiheuttajana on tähän saakka ollut kyseenalainen.

Fabryn tauti on harvinainen rasva-aineenvaihdunnan sairaus, jossa alfa-galaktosidaasi A- eli GLA-entsyymi puuttuu tai toimii puutteellisesti geenivirheen vuoksi. Siten erityisesti verisuonten seinämiin, sydämeen, munuaisiin ja hermostoon kertyy vahingollisia rasva-aineita. Tautia aiheuttavia GLA-geenin mutaatioita tunnetaan jo yli 900. Ne aiheuttavat vaikeusasteeltaan hyvin erilaisia taudinkuvia. Taudin vaikeassa, niin sanotussa klassisessa muodossa toimivaa entsyymiä ei erity lainkaan tai lähes lainkaan, ja oireet alkavat jo lapsuudessa. Sairastuneet ovat yleensä miehiä ja kärsivät usein voimakkaista oireista, kuten kivuista, hikoiluhäiriöistä ja suolistovaivoista. Heille kehittyy jo ennen keski-ikää vaikea monielinsairaus.  Naisilla ja niillä miehillä, joilla on lievempi geenivirhe, on jonkin verran omaa GLA-entsyymiaktiviteettia, ja oireinen tauti kehittyy vasta aikuisena. Tässä tautimuodossa rasvaa kertyy usein pelkästään sydämeen. Sydänlihas paksuuntuu ja alkaa korvautua sidekudoksella.  Potilas kärsii hengenahdistus- ja rintakipuoireista sekä rytmihäiriöistä ja voi tarvita tahdistimen johtumishäiriöiden vuoksi. Sydänlihassairaus voi johtaa sydämen vajaatoimintaan, joka on Fabryn tautia sairastavien yleisin kuolinsyy.

Diagnostiikassa keskeistä on sydämen ultraääni- ja magneettitutkimus. Fabryn tauti varmistetaan geenitutkimuksella ja määrittämällä GLA-entsyymin aktiivisuus verinäytteestä. Epäselvissä tapauksissa voidaan varmentaa rasvakertymät sydän- tai munuaiskoepaloista.

Oireettomatkin geenivirheen kantajat seurantaan

Fabryn taudin etenemistä voidaan estää suonensisäisellä entsyymikorvaushoidolla ja tiettyjen mutaatioiden kantajilla suun kautta otettavalla hoidolla. Ajoissa aloitetut hoidot vähentävät vahingollisten rasva-aineiden kertymistä. Hoitamaton tauti huonontaa elämänlaatua ja altistaa ennenaikaiselle kuolemalle. Vähäoireisetkin potilaat voivat olla äkkikuoleman vaarassa piilevään sydänsairauteen liittyvän rytmihäiriöriskin takia.

Suomessa on tähän mennessä löydetty yli sata Fabryn tautiin sairastunutta tai oireetonta GLA-mutaation kantajaa, joista 19 on KYS-piiristä. – Tällä hetkellä seurannoissamme käy 13 potilasta, joista 8 saa entsyymikorvaushoitoa, Kuusisto kertoo. 

Nyt julkaistussa tutkimuksessa kaikkiaan 11:ltä saman perheen jäseneltä tutkittiin sydänlihassairauteen liittyvät geenimutaatiot, mukaan lukien GLA-geenin mutaatio A143T. Tämän mutaation kantajat tutkittiin huolellisesti muun muassa laboratorio- ja kuvantamistutkimuksilla, ja kahdelta potilaalta, joilla oli sydänoireita, otettiin koepalat sydämestä.

Kuusisto kertoo, että tutkimuksen alkaessa oli epäselvää ja ristiriitaista, onko kyseinen mutaatio Fabryn tautia aiheuttava vai vain vaaraton geenimuutos. – Tutkimuksemme kuitenkin osoitti, että GLA-geenin mutaatio A143T aiheuttaa Fabryn tautiin liittyvää sydänsairautta. Potilaita, joilla on kyseinen geenivirhe ja sydänmuutoksia, on siis syytä hoitaa entsyymikorvaushoidolla, ja heidän geenivirhettä kantavia sukulaisiaan seurata Fabryn taudin varalta.

Lisätietoja: Professori Johanna Kuusisto, johanna.kuusisto (a) kuh.fi, p. 017 173949

Tutkimusartikkeli: Valtola K, Nino-Quintero J, Hedman M, Lottonen-Raikaslehto L, Laitinen T, Maria M, Kantola I, Naukkarinen A, Laakso M, Kuusisto J. Cardiomyopathy associated with the Ala143Thr variant of the α-galactosidase A gene. Heart, 2020;0:1-7.  doi:10.1136/heartjnl-2019-315933