Terveyshallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väestön ikääntyminen lisää iäkkäiden potilaiden määrää terveydenhuollossa ja erityisesti päivystyspalveluissa. Yli 75-vuotiaat ovat usein monisairaita, heidän toimintakykynsä saattaa olla heikentynyt, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia päivystyksen toiminnalle ja henkilöstön osaamiselle. Tutkin väitöskirjassani iäkkäiden potilaiden näkemyksiä saamastaan hoidosta päivystyksessä sekä sitä, miten näkemykset ja päivystyksessä työskentelevän henkilöstön asenteet ja osaaminen ilmentävät organisaatiokulttuuria.
Päivystys toimii usein porttina sairaalahoitoon, joten sen toimintatavat ja organisaatiokulttuurin ilmentymät, kuten henkilöstön asenteet ja osaaminen, vaikuttavat merkittävästi iäkkäiden potilaiden näkemyksiin hoidostaan. Tutkimalla näitä tekijöitä voidaan lisätä ymmärrystä päivystyksen organisaatiokulttuurin ilmentymistä ja tuottaa tietoa, jonka avulla iäkkäiden potilaiden hoitoa ja palvelujen laatua voidaan kehittää tulevaisuudessa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimuksen kolmessa osajulkaisussa tarkasteltiin päivystyksessä työskentelevän henkilöstön asenteita iäkkäitä potilaita kohtaan, heidän itsearviotaan osaamistaan sekä käsityksiä iäkkäille soveltuvista tiloista. Lisäksi analysoitiin iäkkäiden potilaiden näkemyksiä saamastaan hoidosta. Tuloksia tulkittiin Scheinin (1985) kolmitasoisen organisaatiokulttuurin mallin avulla, jossa kulttuuri jäsentyy artefaktien, julkilausuttujen arvojen ja perusoletusten tasoille. Tarkastelua täydennettiin Festingerin (1957) kognitiivisen dissonanssin teorialla, jonka mukaan asenteet rakentuvat tiedosta, tunteista ja toiminnasta.
Tutkimus osoitti, että päivystyksen organisaatiokulttuuri on ammatillisesti vahva, mutta jännitteinen. Henkilöstö arvioi osaamisensa iäkkäiden hoidossa pääosin hyväksi ja suhtautuminen iäkkäisiin potilaisiin oli myönteistä. Kuitenkin kiire, resurssipaineet ja toimintaympäristön vaatimukset rajoittivat mahdollisuuksia huomioida potilaiden yksilöllisiä tarpeita. Iäkkäät potilaat olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa hoitoon, mutta kokivat, että yksilöllinen huomiointi ja tiedonsaanti jäivät osin puutteellisiksi.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksen tulosten avulla on mahdollista vahvistaa päivystyksen organisaatiokulttuuria, mikä parantaa iäkkäiden potilaiden näkemyksiä hoidostaan. Päivystyksessä iäkkäiden tarpeet tulee huomioida suunnittelemalla tilat rauhallisiksi ja esteettömiksi sekä varmistamalla apuvälineiden saatavuus. Hoitoprosesseja voidaan mukauttaa esimerkiksi hoitoon pääsyn priorisoinnissa käytettävän pikatriagen ja geriatrisen arvioinnin avulla. Henkilöstön osaamisen kehittäminen tukee yhtenäistä geriatrista osaamista. Esihenkilöiden tuki ja ikäystävällisyyden näkyminen johtamisessa edistävät muutosta. Myös arjen vuorovaikutus, kuten rauhallinen puhe, ymmärryksen varmistaminen ja riittävä aika potilaalle, on keskeistä. Näin tutkimustieto voidaan muuntaa käytännön ratkaisuiksi, jotka parantavat hoidon laatua ja potilastyytyväisyyttä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä iäkkäiden potilaiden ja päivystyksen henkilöstön näkemyksien kartoittamiseen. Potilasaineisto koostui 200 haastatellusta. Strukturoidun haastattelun runkona käytettiin lyhennettyä Ihmisläheinen hoito -mittaria (RIHL 2008). Lisäksi potilaille esitettiin kysymyksiä hoidon ja tilojen soveltuvuudesta. Henkilöstön näkemyksiä selvitettiin sähköisillä kyselyillä, joissa käytettiin Koganin asennemittaria (KAOP 1961) sekä itsearviointiosioita osaamisesta ja tilojen soveltuvuudesta.
Kvantitatiivinen aineisto antoi yleiskuvan asenteista ja osaamisesta, ja kvalitatiivinen täydensi tuloksia yksityiskohtaisilla kokemuksilla, näkemyksillä ja kehittämisehdotuksilla. Menetelmien avulla oli mahdollista tarkastella organisaatiokulttuurin näkyvää tasoa sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta, mikä tarjosi kokonaisvaltaisen kuvan päivystyksen toiminnasta iäkkäiden potilaiden hoidossa.
TtM Milja Rannan terveyshallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja Iäkkäät potilaat päivystyksessä – potilaiden näkemykset sekä henkilöstön asenteet ja osaaminen organisaatiokulttuurin ilmentyminä tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Mikaela von Bonsdorff Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Johanna Lammintakanen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Milja Ranta, milja.ranta(at)pshyvinvointialue.fi, puh. 044 717 2203