Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Lääkityksen tiedonkulun vaaratapahtumat ovat kotihoidossa yleisiä, ja ne voivat aiheuttaa asiakkaalle merkittävää haittaa, pahimmillaan kuoleman. Samalla ne lisäävät sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia.
Tutkimus lääkitysturvallisuudesta kotihoidossa on edelleen vähäistä kansainvälisesti, erityisesti tutkimus lääkehoidon tiedonkulun vaaratapahtumien ehkäisystä sekä interventioista, jotka tukevat kotihoidon hoitajien osaamista. Kotihoidon asiakaskunta koostuu pääosin ikääntyneistä, joilla monisairastavuus ja useiden lääkkeiden samanaikainen käyttö lisäävät lääkitykseen liittyvien vaaratapahtumien riskiä. Myös useiden sosiaali- ja terveyspalvelujen yhtäaikainen käyttö haastaa tiedonkulkua eri toimijoiden välillä.
Väitöstutkimuksessa ensisijaisena tarkoituksena oli kehittää koulutusinterventio kotihoidon hoitajille lääkehoidon tiedonkulun parantamiseksi sekä arvioida sen vaikuttavuutta ennen–jälkeen -asetelmalla.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksessa kehitetty koulutusinterventio paransi kotihoidon hoitajien lääkehoidon tiedonkulkua erityisesti hoito- ja palvelusuunnitelman hallinnoinnissa ja dokumentoinnissa sekä vahvisti yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Hoitajat arvioivat myös oman osaamisensa, hyvinvointinsa ja rauhallisen työympäristön edellytysten kehittyneen intervention myötä. Tutkimuksessa havaittiin neljä haastetta lääkehoidon tiedonkulussa. Ne liittyivät kotihoitotyön kompleksisuuteen eri toimijoiden välisessä yhteistyössä lääkehoidon prosessissa sekä teknologiaan, terveydenhuollon ammattilaisten yksilöllisiin tekijöihin ja asiakaslähtöisiin haasteisiin. Näitä haasteita ja vaaratapahtumia voidaan erityisesti ennaltaehkäistä yhtenäisillä käytännöillä, yhteistyön vahvistamisella, riittävillä resursseilla, tarkastuslistojen käytöllä ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen vahvistamisella.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tuloksia voi hyödyntää hoitotyön, lääketieteen ja farmasian alojen tutkintoon johtavissa ja täydentävissä koulutuksissa sekä kotihoidon työyhteisöissä. Koulutuksen toteuttajat voivat hyödyntää tietoa tutkintojen sisällä ja monialaisissa opinnoissa, mikä voi tukea opiskelijoiden osaamisen kehittymistä siirryttäessä työelämään.
Kotihoidon asiakkaita hoidetaan moniammatillisessa tiimissä sekä yli kotihoidon organisaation. Tietoa voivat hyödyntää sosiaali- ja terveysalan organisaatiot niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Tulokset painottavat yhteistyön vahvistamista ja yhteisten ohjeiden tarvetta asiakkaan lääkehoidon tiedonkululle eri toimijoiden välillä, erityisesti siirtymävaiheen hoidossa. Tulokset tarjoavat kotihoidon hoitajille ja johtajille sekä laajemmin hoitotyöhön konkreettista tietoa, jota voidaan hyödyntää lääkehoidon tiedonkulun turvallisten käytäntöjen kehittämisessä, resurssien kohdentamisessa, osaamisen johtamisessa sekä koulutuksen suunnittelussa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Interventiotutkimus toteutui kolmessa vaiheessa yhdessä kotihoidon organisaatiossa Suomessa. Kehittämisvaiheen aineistot koostuivat vaaratapahtumailmoituksista, jotka sisälsivät 1027 lääkehoidon tiedonkulun vaaratapahtumaa, sekä 15 kotihoidon sairaanhoitajan ja esihenkilön ryhmä- ja yksilöhaastattelusta. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin abduktiivista sisällönanalyysiä, kvantifiointia ja induktiivista refleksiivistä temaattista analyysiä. Toteutettavuus- ja pilotointivaiheen aineistot sisälsivät 11 asiantuntijapaneeliin osallistuneen ja 8 pilottiryhmään osallistuneen kotihoidon hoitajan arvioinnit koulutusinterventiosta sekä lääkehoidon tiedonkulun nykytilaa mittaavasta itsearviointikyselystä. Nämä aineistot analysoitiin tiivistämällä olennainen sisältö ja laskemalla CVI. Arviointivaiheessa arvioitiin koulutusintervention vaikuttavuutta ennen ja jälkeen intervention hyödyntäen RCT-asetelmaa, jossa 101 kotihoidon hoitajaa itsearvioi lääkehoidon tiedonkulun nykytilaa. Aineisto analysoitiin kuvailevin määrällisin menetelmin ja kumulatiivisella linkkisekamallilla.
Terveystieteiden maisteri Marja Vellosen väitöskirja Improving the flow of medication information in home care. An intervention study (Lääkehoidon tiedonkulun parantaminen kotihoidossa. Interventiotutkimus) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Riitta Suhonen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Tarja Välimäki Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
TtM Marja Vellonen, [email protected]
