Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Tilaisuus on Niuvanniemen sairaalassa Kuopiossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkin oikeuspsykiatristen potilaiden toipumista ja oikeuspsykiatrista kokemusasiantuntijatoimintaa. Toipumisorientaatio on ollut 2000-luvulla psykiatrian keskeisin hoidollinen paradigma. Tutkin sitä, kuinka toipuminen ymmärretään oikeuspsykiatrisessa hoidossa ja myös, kuinka toipumisorientaatio oikeuspsykiatriassa mahdollisesti esiintyy. Toipumisorientaatioparadigman kanssa samanaikaisesti ja samansuuntaisesti on yleistynyt erilainen psykiatrinen kokemusasiantuntijatyö. Vaikka kokemusasiantuntijuus ja toipumisorientaation vahvistaminen ovat saaneet jalansijaa psykiatrisessa hoidossa, kokemusasiantuntijuuden olemassaoloa, sisältöä ja tuloksia ei aiemmin ollut tutkittu oikeuspsykiatriassa. Kokemusasiantuntijatyön toteutuksessa ilmenneitä haasteita oli tärkeää tutkia myös sen kartoittamiseksi, mitä tulisi huomioida kokemusasiantuntijatyön organisoinnissa nimenomaan oikeuspsykiatrisen hoidon aikana.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Kokemusasiantuntijatyötä on eri muodoissaan otettu käyttöön kaikissa suomalaisissa oikeuspsykiatrisissa yksiköissä, mutta sitä ei ole aiemmin tutkittu. Kokemusasiantuntijatyöllä on monen suuntaisia etuja ja hyötyjä useille eri osapuolille, mutta sen toteutus ei ole aina helppoa. Kokemusasiantuntijatyö on parantanut usein puutteelliseksi arvioitua yhteistyötä henkilökunnan ja oikeuspsykiatrisissa sairaaloissa hoidettavien potilaiden välillä lisäämällä osapuolien ymmärrystä toistensa näkökulmista hoidon aikana.
Toipumisen osalta tutkimuksessa havaittiin, että sekä henkilökunnalla että kokemusasiantuntijoina toimineilla psyykkisesti sairastuneilla oli samankaltaiset käsitykset siitä, mitä toipuminen sairaalahoidon aikana on, mikä sitä edistää ja mikä voi vaarantaa sitä. Kokemusasiantuntijatyö on toipumisen kannalta merkityksellistä. Tutkimuksessa esitetään ehdotuksia siitä, kuinka kokemusasiantuntijatyötä tulisi kehittää jatkossa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää toipumisen ymmärtämiseen ja tukemiseen oikeuspsykiatrisen hoidon aikana ja kokemusasiantuntijatyön kehittämiseen. Tutkimus tuo esiin konkreettisia ohjeita siitä, mitä kokemustyön järjestämisessä kannattaa huomioida. Väitöskirjassa kuvataan oikeuspsykiatrisen toipumisen siltamalli, jonka avulla on mahdollista käsittää ja ymmärtää toipumisen vaiheittainen luonne. Lisäksi malli kuvaa sitä, kuinka hoitotyöllä sekä muulla oikeuspsykiatrisella hoidolla toteutettavan tuen tarve vaihtelee toipumisen edetessä.
Tärkeä havainto on, kuinka tärkeänä erityisesti kokemusasiantuntijat näkevät päihdehäiriön hoidon oikeuspsykiatrisen hoidon aikana. Kokemusasiantuntijat korostivat, että tukea päihdehäiriön hoitoon tarvitaan usein läpi elämän ja päihdehäiriön puutteellinen hoito voi retkahdukseen johtaessaan vaarantaa psyykkisestä sairaudesta toipumisen myös sairaalahoidon aikana.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjatutkimuksen ensimmäinen osatutkimus oli käsiteanalyysi tekstiaineistosta, joka kuvasi oikeuspsykiatristen potilaiden henkilökohtaista toipumiskokemusta. Toinen ja kolmas osatutkimus perustuivat 19 oikeuspsykiatrian kokemusasiantuntijan ja 18 heidän kanssaan työskennelleen ammattilaisen haastatteluihin. Toinen osatutkimus oli narratiivinen analyysi haastatteluaineistosta ja kuvasi oikeuspsykiatrista toipumista kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten näkökulmista. Kolmas osatutkimus tarkasteli teema-analyysin avulla kokemusasiantuntijatoimintaa suomalaisessa oikeuspsykiatriassa. Tutkimuksen haastatteluja varten tavoitettiin kaikki oikeuspsykiatrista hoitoa tutkimusaikana Suomessa tarjonneet organisaatiot.
Terveystieteiden maisteri Katja Luménin väitöskirja Toipumisen käsite ja kokemusasiantuntijoiden rooli suomalaisessa oikeuspsykiatrisessa hoidossa tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Eija Paavilainen Tampereen yliopistosta ja kustoksena dosentti Lauri Kuosmanen Itä-Suomen yliopistosta.
