Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Potilas sairaalassa

Terveydenhuollon kuormitusta aiheuttavat sairausryhmät voidaan tunnistaa terveydenhuollon rekistereistä

Tuoreen tutkimuksen mukaan tietyt sairausryhmät aiheuttavat Suomessa muita ryhmiä huomattavasti enemmän käyntejä ja kustannuksia terveydenhuollossa. Sairaudet eivät myöskään ole toisistaan riippumattomia vaan tietyt sairaudet kasaantuvat samoille henkilöille.

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman IMPRO-hankkeen tutkimuksessa klusteroitiin eli ryhmiteltiin yli 58 miljoonan terveydenhuollon käynnin ja hoitojakson sairausdiagnoosia 15 ryhmään analysoinnin helpottamiseksi. Ryhmittelemällä etsittiin niitä diagnooseja, jotka useimmiten esiintyvät samoilla potilailla ja aiheuttavat terveydenhuollon kuormitusta.

Useimmat muodostuneista ryhmistä sisälsivät sairausdiagnooseja, joiden yhteydet on kliinisesti helppo tunnistaa. Tällaisia olivat kaikki syöpä- ja kasvaindiagnoosit sisältävä ryhmä sekä ryhmä, joka sisälsi raskauteen ja raskauskomplikaatioihin liittyviä diagnooseja. Joissakin ryhmissä sairauksien yhteydet eivät olleet niin ilmeisiä. Näihin kuului esimerkiksi alahengitysteiden sairauksia ja systeemisiä sidekudossairauksia sisältävä ryhmä.

– Tutkimuksessa havaittiin, että terveydenhuollon palveluja käyttäneitä potilaita, jos suljettiin pois suun terveydenhuollon käynnit, oli eniten sairausryhmässä, johon kuuluivat sydän- ja verisuonisairaudet ja aineenvaihduntasairaudet. Sama ryhmä aiheutti myös eniten käyntejä ja kustannuksia, kertoo johtaja Tiina Laatikainen THL:stä.

Käyntikohtaiset kustannukset olivat suurimmat ryhmässä, johon kuului synnynnäisiä epämuodostumia sekä ruuansulatuskanavan ja virtsanerityselinten sairauksia. Potilaskohtaiset kustannukset olivat suurimmat ryhmässä, johon kuului erilaisia ikääntymiseen liittyviä sairauksia, kuten dementoivia sairauksia, keskushermostosairauksia, lonkkamurtumia ja infektiotauteja.

Tutkimus perustuu yli 18-vuotiaan väestön käyntitietoihin sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa vuosina 2015–2018. Terveydenhuollossa käynnin syy määriteltiin sille kirjattujen diagnoosien mukaan.

Algoritmi apuna

Ryhmittely toteutettiin algoritmilla, joka sijoittaa samoihin ryhmiin diagnooseja, joiden yhteisesiintyvyys on odotettua suurempi. Käyntien ja hoitojaksojen kustannukset määriteltiin käyttämällä potilasryhmittelyjen mukaisia standardikustannuksia Suomessa.

– Laajoja rekisteriaineistoja datalähtöisesti analysoimalla voidaan tuottaa mielenkiintoista tietoa terveydenhuoltoa kuormittavista sairauksista ja niiden keskinäisistä yhteyksistä, sanoo professori Pasi Fränti Itä-Suomen yliopistosta.

– Tieto voi auttaa esimerkiksi palvelujen ja palveluketjujen sekä tarvittavien terveydenhuollon resurssien suunnittelussa, Laatikainen jatkaa.

Tutkimusartikkeli on luettavissa verkossa: Pasi Fränti, Sami Sieranoja, Katja Wikström, Tiina Laatikainen: Clustering Diagnoses From 58 Million Patient Visits in Finland Between 2015 and 2018. JMIR Med Inform 2022;10(5):e35422. http://dx.doi.org/10.2196/35422

Tiedotteen lähde: Impro-hanke, https://stnimpro.fi/yleinen/terveydenhuollon-kuormitusta-aiheuttavat-sairausryhmat-voidaan-tunnistaa-terveydenhuollon-rekistereista/.

Lisätietoja

Menetelmät: Pasi Fränti, professori, Itä-Suomen yliopisto, pasi.franti@uef.fi, p. 050 442 2265

Tulokset ja niiden hyödyntäminen terveydenhuollossa: Tiina Laatikainen, johtaja, THL & Itä-Suomen yliopisto, tiina.laatikainen@thl.fi, p. 050 599 8031