Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Miehet korjaamassa autoa.

Tehostuvan työelämän ei-toivottuja seurauksia voidaan työpaikoilla torjua jatkuvaa oppimista tukemalla

Jatkuvan oppimisen tukeminen on välttämätöntä tehostuvan työelämän arjessa, ja keskustelu tukemisen merkityksestä työelämässä onkin lisääntynyt viime vuosina sekä Suomessa että kansainvälisesti. Jatkuva oppiminen on avainasemassa yksilöiden osaamisessa ja urakehityksessä, mutta myös organisaatioiden uudistumisessa, innovaatioissa ja osaavan työvoiman sitouttamisessa. 

Itä-Suomen yliopistossa on aloittanut jatkuvaan työssä oppimiseen keskittyvä tutkimusryhmä, jonka tavoitteena on syventää ymmärrystä työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta sekä sen seurauksista organisaatioille ja yksilöille. Jatkuva oppiminen työssä (JATKOT) -tutkimusryhmä keskittyy laaja-alaisesti oppimiseen, osaamiseen, hyvinvointiin ja luovuuteen osana työelämää ja organisaatioiden arkea.

Parhaimmillaan luovuus kukkii, pahimmillaan hyvinvointi heikkenee

Valtaosa työssä olevien aikuisten oppimisesta tapahtuu arjessa työpaikoilla. Tällöin oppimista ohjaavat monet organisaatioiden pedagogiset ominaisuudet, olivatpa ne tarkoituksenmukaisesti rakennettuja tai tiedostamattomia.

– Suomessa on paljon vaihtelua siinä, miten oppiminen ymmärretään eri organisaatioissa. On edelläkävijäyrityksiä, joissa oppimisen tuki on monipuolista ja henkilöstön kehittämisessä huomioidaan organisaatioiden strategisten tavoitteiden rinnalla myös yksilölliset motivaatiotekijät ja uranäkymät, tutkimusryhmän johtaja Soila Lemmetty kuvailee.

Edelleen on kuitenkin myös niitä organisaatioita, joissa oppimisen tueksi tarjotaan vain satunnaista koulutusta tai sen oletetaan tapahtuvan kuin itsestään työntekijälähtöisesti.

Lemmetyn mukaan tutkimusryhmä kiinnittää huomiota myös siihen, että oppimisen positiivisten lopputulemien lisäksi jatkuva oppiminen voi johtaa myös ei-toivottuihin seurauksiin, kuten eettisesti kyseenalaisiin käytäntöihin ja organisaation kannalta tehottomiin toimintatapoihin. Tehostuva työelämä ylivoimaisine oppisvaatimuksineen muodostaa pahimmillaan osaamisen kehittämisestä työhyvinvointiriskin. 

– Jos oppiminen jää yksilöiden vastuulle tai ainoastaan suoritusperustaiseksi kurssien läpinäpyttelyksi, se pahentaa kuormitusta. Pyrimme tutkimuksen avulla ymmärtämään paremmin oppimisen ja hyvinvoinnin välistä suhdetta. 

Lisäksi tavoitteena on kehittää käytäntöjä ja suosituksia organisaatioille ja työyhteiskunnan eri toimijoille kestävyyttä ja luovuutta vahvistavan oppimisen tukemiseksi.
 

JATKOT-ryhmän monitieteinen ja -metodinen tutkimus kohdistuu muun muassa osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen työurasiirtymissä, luovaan toimijuuteen digitaalisen muutoksen kontekstissa, psykologisen turvallisuuden ja yhteisöllisen oppimisen merkitykseen organisaatioiden strategiatyössä, itseohjautuvuuteen ja motivaation rakentumiseen työn oppimistilanteissa sekä hyvinvointia edistävään oppimisen johtamiseen. 

JATKOT-tutkimusryhmä koostuu kahdeksasta tutkijasta ja tutkimusta rahoittaa Itä-Suomen yliopiston lisäksi Suomen Kulttuurirahasto ja Suomen Akatemia.

Avainsanat