Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Kädet käsissä.

Tapa koskettaa siirtyy sukupolvelta toiselle

Suomalaisten kirjoittamat kosketuselämäkerrat kertovat tunnepääoman eriarvoisuudesta, joka siirtyy usein sukupolvelta toiselle. Tämä selviää kulttuuriantropologian yliopistonlehtori Taina Kinnusen ja tutkija Marjo Kolehmaisen tuoreesta tutkimuksesta.

Kosketus on tärkeä osa jaettua psykologista historiaa, vaikka sen merkittävyys jää usein tiedostamatta. Jälkensä siihen jättävät muun muassa taloudelliset ja materiaaliset olot, historialliset tapahtumat sekä ideologiset virtaukset.

– Suomalaisten tunnehistoriaa ovat muovanneet muun muassa sotavuodet ja lasten kosketusta kaihtavat kasvatusperinteet. Huomattavan monet vanhemmista kosketuselämäkertojen kirjoittajista kertovat kärsineensä affektiivisesta kylmyydestä, johon on liittynyt kokemus kosketuksen puutteesta. Tällainen affektiivinen malli oli ehkä ainoa tapa selvitä vaikeimpien aikojen yli, pohtii Taina Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta.

Yhteiset affektiiviset traumat ovat jatkaneet ”kummitteluaan” nuorissa sukupolvissa, vaikka niin lastenkasvatusopit kuin yleiset kosketustavat ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet merkittävästi.

Samankaltainen kosketus voi vaikuttaa eri tavoin

Kosketus on kulttuurisesti säädelty aisti ja ele, johon liittyvät käytännöt ja merkitykset vaihtelevat historiallisesti ja ajallisesti. Tutkimuksessa käsiteltiin, kuinka kosketukseen liittyvät normit uusintuvat ja uusiutuvat ruumiillistuneiden tunteiden eli affektien välityksellä.

Osalle tutkimukseen osallistuneista kirjoittajista kosketus merkitsi myönteistä voimavaraa, ja usein nämä kirjoittajat olivat nauttineet rakkaudellisesta ja hellästä kosketuksesta eri elämänvaiheissaan. Toisille taas kosketus on tarkoittanut pääosin väkivaltaa ja nöyryytystä, ja kosketusmuistot ovat toistuvasti traumaattisia. Joidenkin kosketuksen puutteeseen liittyi yhdistetty kivun ja kaipuun kokemus.

– Elämänhistoriallisista kokemuksista johtuen yksilöt voivat rekisteröidä samankaltaisen kosketuksen eri tavoin. Toisaalta yksittäinen affektiivisesti voimakas kosketus voi muuttaa yksilön repertuaarin. Ihminen voi esimerkiksi kokea yllättävän hoivaavan kosketuksen jopa ”pelastavan” hänet.

Tutkimus perustuu kosketuselämäkertoihin, jotka Taina Kinnunen keräsi aiemmin yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kanssa järjestyn kirjoituspyynnön avulla vuonna 2011. Niissä eri-ikäiset ja eri puolilla Suomea asuvat henkilöt kertovat, kuinka heitä on kosketettu, kuinka he ovat itse koskettaneet ja miten he ovat kokeneet kosketuksen elämänsä varrella.


Tutkimusartikkeli ja linkki julkaisuun:
Taina Kinnunen & Marjo Kolehmainen: ’Touch and Affect: Analysing the Archive of Touch Biographies’ julkaistiin joulukuussa 2018 arvostetussa Body & Society -aikakauslehdessä. https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/1357034X18817607

Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Taina Kinnunen, p. 050 517 8757, taina.kinnunen(at)uef.fi