Suomen Akatemia myönsi kesäkuussa DrugTech-tutkimusyhteisön tutkijoille kaikkiaan noin 2,1 miljoonaa euroa uusia akatemiahanke- ja akatemiatutkijan rahoituksia. Biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta myönsi akatemiatutkijan rahoituksen yliopistotutkija Prasanthi Medarametlalle ja akatemiahankerahoituksen apulaisprofessori Kristiina Huttuselle. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta myönsi akatemiatutkijan rahoituksen yliopistotutkija Tatu Pantsarille ja akatemiahankerahoituksen professori Janne Jänikselle.
Antibiootteja ilman resistenssiriskiä
Yliopistotutkija Prasanthi Medarametla farmasian laitokselta sai 616 467 euroa akatemiatutkijan rahoitusta Virulenssiin vaikuttaminen isositraattilyaasin kautta: Antibiootteja ilman resistenssiriskiä (TAVIR) -hankkeelle.
Mikrobilääkeresistenssi on maailmanlaajuinen terveysuhka. Monet bakteerit, kuten Pseudomonas, ovat kehittäneet vastustuskyvyn antibiooteille, ja ne voivat aiheuttaa vakavia infektioita esimerkiksi kystistä fibroosia sairastaville. Tutkimushankkeessa lähestymistapana on bakteerin tappamisen sijasta vähentää bakteerin kykyä aiheuttaa sairauksia. Kohteena on isositraattilyaasi (ICL)-proteiini, jota Pseudomonas tarvitsee selviytyäkseen keuhkoissa kroonisten infektioiden aikana. Laskennallisten menetelmien avulla etsitään yhdisteitä, jotka estävät ICL:n toimintaa, ja arvioidaan niiden vaikutusta bakteerin haitallisuuteen. Tavoitteena on kehittää uudenlaisia hoitomuotoja kasvavaa lääkeresistenssiä vastaan. Tutkimus toteutetaan Itä-Suomen yliopiston ja Cambridgen yliopiston yhteistyönä.
Mitokondrioiden kuljetinproteiinit avuksi lääkkeiden kuljetuksessa aivoihin
Apulaisprofessori Kristiina Huttunen farmasian laitokselta sai 600 000 euroa akatemiahankkeelle, jonka aiheena on Mitokondriaalisten kuljetusmekanismien hyödyntäminen aivoihin kohdennetussa lääkeaineiden kuljetuksessa.
Puutteellinen lääkeaineiden kulkeutuminen vaikutuspaikkaansa, kuten mitokondrioihin, on yhä yksi merkittävimmistä vasta-aiheista uusien kehitysvaiheessa olevien lääkeaineiden kliiniselle käytölle. Mitokondriot ovat solujen energian tuotantolaitoksia ja niiden toimintahäiriöt aiheuttavat soluille oksidatiivista stressiä, mikä muun muassa edistää monien aivojen sairauksien etenemistä. Tutkimushankkeessa selvitetään aivojen eri solutyyppien mitokondrioiden kuljetinproteiinien ilmentymistä ja toimintaa, joka tunnetaan vielä huonosti. Tietokoneavusteisen lääkeainesuunnittelun avulla kehitetään tunnistettuja kuljetinmekanismeja hyödyntäviä aihiolääkkeitä, jotka läpäisevät ensin veri-aivoesteen ja akkumuloituvat sitten aivojen kohdesoluihin, kuten hermosoluihin, ja lopulta näiden solujen mitokondrioihin. Näin pyritään kehittämään tehokkaampia ja turvallisempia lääkeaineita aivojen eri sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.
Vesimolekyyleillä on merkitystä lääkeaineresistenssissä ja lääkkeiden sitoutumisessa
Yliopistotutkija Tatu Pantsar farmasian laitokselta sai 666 472 euroa akatemiatutkijan rahoitusta SOLUTION: vesimolekyylien merkitys lääkeaineresistenssissä sekä inhibiittorien sitoutumisessa -hankkeelle.
Vesi on välttämätöntä elämälle. Kaikista ihmiskehossa olevista molekyyleistä noin 99 prosenttia on vesimolekyylejä. Vesimolekyylit mahdollistavat tarkkaan säädeltyjen toimintojen tapahtumisen soluissa, mukaan lukien erilaisten molekyylien välisen vuorovaikutuksen. Vesimolekyyleillä on myös suuri merkitys lääkeaineiden sitoutumisessa kohdeproteiineihinsa. Hankkeessa tutkitaan vesimolekyylien merkitystä lääkeaineresistenssin sekä lääkeaineiden selektiivisyyden kannalta. Vesimolekyylien liikkeitä ja käyttäytymistä lääkeaineiden sitoutumispaikoissa tutkitaan supertietokoneella tehtävien simulaatioiden avulla. Simulaatioiden tuloksia hyödynnetään myös uusien lääkeainemolekyylien kehityksessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää hyväksi uusien lääkeaineiden suunnittelussa sekä yksilöllisten lääkehoitojen valinnassa esimerkiksi syöpäpotilaille.
Muovin palamisen päästöt ovat osin vielä tuntematon terveysuhka
Professori Janne Jänis kemian ja kestävän teknologian laitokselta sai 219 100 euroa Palamisessa syntyvät muoviperäiset ilman epäpuhtaudet -akatemiahankkeelle.
Muovista peräisin olevat orgaaniset epäpuhtaudet (PEOP), mukaan lukien mikro- ja nanomuovit ja tietyt kemikaalit, ovat maailmanlaajuinen uhka ekosysteemeille ja ihmisten terveydelle. Kokonaiskuva näistä uusista epäpuhtauksista on rajallinen, koska mittausmenetelmiä kehitetään edelleen niiden seuraamiseksi ympäristössä. Hankkeen lähtöoletus on, että muovin epätäydellinen palaminen esimerkiksi tulipaloissa ja poltettaessa jätteitä asuinalueilla on merkittävä PEOP-päästöjen lähde ilmakehään ja vaikuttaa merkittävästi kaupunki-ilman hengitystietoksisuuteen ja hormonitoimintaa häiritseviin ominaisuuksiin. Hankkeessa arvioidaan muovin palamisen vaikutusta ilmakehän hiukkasiin ja erityisesti PEOP-päästöihin ja niiden terveyteen liittyviin toksikologisiin ominaisuuksiin. Hankkeessa tehdään kattavia laboratorio- ja kenttätutkimuksia sekä hyödynnetään uusia kemiallisia analyysimenetelmiä ja biologisia malleja tietokannan luomiseksi muovin palamisen päästöistä ja niiden toksisuudesta.
Tutkijoiden yhteystiedot: UEF Connect