Vammaisiin työnhakijoihin kohdistuu Suomessa vielä voimakkaampaa rekrytointitorjuntaa kuin ulkomaalaistaustaisiin työnhakijoihin. Tämän osoittaa Työelämän tutkimus -lehdessä julkaistu tutkimus.
– Tulokset viittaavat siihen, että rekrytointitilanteessa ennakkoluulot, joita työnantajilla on vammaisuuteen liittyen, syrjäyttävät vammaisen työnhakijan osaamisen, sanovat tutkimuksen toteuttaneet Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja Pauli Rautiainen ja tutkijatohtori Karoliina Ahonen.
Tutkimus perustuu syksyllä 2024 toteutettuun vinjettitutkimukseen, jossa yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat arvioivat kuvitteellisten työnhakijoiden rekrytoitavuutta omaan organisaatioonsa.
Tulosten perusteella suomalaisilla työmarkkinoilla muodostuu vaikeasti vammaisten ihmisten välille selkeä rekrytointihierarkia. Viittomakieliset kuurot, kehitysvammaiset, kroonisesti sairaat ja psyykkisesti sairaat arvioitiin keskimäärin selvästi todennäköisemmin palkattaviksi kuin sokeat ja pyörätuolia käyttävät.Vammaisiin kohdistuva rekrytointitorjunta näkyi erityisen selvästi niiden työnhakijoiden joukossa, joilla oli tehtävään sopiva koulutus ja sopivaa työkokemusta. Heistä pyörätuolia käyttävät naiset arvioitiin kaikkein epätodennäköisin palkattaviksi.
– Kyse on rakenteellisesta ilmiöstä. Se näkyy esimerkiksi siinä, kuinka selkäydinvammaisten pyörätuolinkäyttäjien työllisyysaste on ollut Suomessa vuosikymmeniä Euroopan alhaisimpia, tutkijat kertovat.
Tutkimuksen mukaan työnantajille tarjolla olevat tukimuodot, kuten palkkatuki, eivät pääsääntöisesti vähennä vammaisiin työnhakijoihin kohdistuvaa rekrytointitorjuntaa. Myöskään työpaikkojen esteettömyys ei selittänyt tutkimuksessa torjuntaa, sillä esteettömissä tiloissa toimivat työnantajat arvioivat pyörätuolia käyttävät yhtä epätodennäköisiksi palkattaviksi kuin esteellisissä tiloissa toimivat työnantajat.
– Torjunta kohdistuu pyörätuolin käyttämiseen itsessään. Se ei liity työn tekemisen konkreettisiin edellytyksiin, tutkijat toteavat.
Tutkimuksen perusteella rekrytointitorjuntaa ei voida purkaa ilman rakenteellisia ratkaisuja, jotka muuttavat vammaisten ihmisten asemaa työmarkkinoilla.
– Monet niistä keinoista, joilla vammaisten ihmisten työllisyyttä on koettu parantaa, ovat osoittautuneet tehottomiksi. Suomessakin olisi aika kokeilla tehokkaaksi tunnettuja keinoja kuten esimerkiksi työelämän vammaiskiintiöitä, Rautiainen ja Ahonen ehdottavat.
Tutkimusartikkeli:
Pauli Rautiainen & Karoliina Ahonen: Vammaisiin ihmisiin kohdistuva rekrytointitorjunta Suomessa – työnantajien asenteita mittaavan vinjettitutkimuksen tuloksia. Työelämän tutkimus 2026. https://doi.org/10.37455/tt.161541.
