Suomalaiset alempaa korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat aloittavat opintonsa keskimäärin paremmilla kriittisen ajattelun taidoilla ja argumentaatiotaidoilla kuin yhdysvaltalaiset opiskelijat. Molemmissa maissa opintojen loppuvaiheessa olevat opiskelijat ovat kriittisen ajattelun taidoissa selvästi aloittavia opiskelijoita edellä, eikä maiden välillä ole siinä vaiheessa enää tilastollisesti merkittävää eroa.
Näin ollen kriittisen ajattelun taitojen keskimääräinen muutos oli suurempi yhdysvaltalaisilla kuin suomalaisilla opiskelijoilla. Havaitut erot maiden välillä eivät selity taustatekijöillä, kuten opiskelijoiden sosioekonomisella taustalla.
Tulokset selvisivät Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja yhdysvaltalaisen Council for Aid to Educationin yhteisestä tutkimuksesta, jossa vertailtiin alempaa korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden kriittisen ajattelun taitoja ja argumentaatiotaitoja Suomessa ja Yhdysvalloissa. Suomessa tutkimukseen osallistui yhteensä noin 2 500 opiskelijaa, Yhdysvalloissa noin 50 000. Yhdysvalloista valittiin mukaan korkeakouluja, jotka ovat vertailukelpoisia suomalaisten korkeakoulujen kanssa.
Kriittisen ajattelun taitojen oppimiseen kiinnitettävä huomiota jo alemmilla koulutusasteilla
Saadut tulokset tarjoavat tärkeän näkökulman yhteiskunnalliseen keskusteluun yliopistojen tehtävästä ja vaikuttavuudesta. Ne osoittavat, että korkeakoulutus näyttäisi kehittävän kriittistä ajattelua, mutta myös sen, että kehityksen määrä vaihtelee eri maiden välillä. Tämä herättää kysymyksiä siitä, millaisia pedagogisia ratkaisuja ja oppimisympäristöjä eri maissa käytetään, ja miten ne tukevat opiskelijoiden ajattelun kehittymistä.
Yksi mahdollinen selitys tutkimuksessa esille tulleelle suomalaisten ja yhdysvaltalaisten opiskelijoiden taitoerolle on se, että yhdysvaltalaiset opiskelijat olivat opintojensa loppuvaiheessa pääosin neljännen vuoden opiskelijoita, kun taas suomalaiset opiskelijat olivat pitkälti kolmannen vuoden opiskelijoita.
– Joka tapauksessa Suomesta kerätyn aineiston mukaan lähes 60 prosentilla korkeakouluopiskelijoista kriittisen ajattelun taidot ovat korkeintaan tyydyttävällä tasolla ja noin 40 prosentilla vähintään hyvällä tasolla. Suomalaisten opiskelijoiden osaamiseroja keskeisimmin selittävät koulutus- ja sosioekonomiseen taustaan liittyvät tekijät, taustoittaa yliopistopedagogiikan professori Heidi Hyytinen Itä-Suomen yliopistosta.
Hänen mukaansa kriittisen ajattelun taitojen oppimiseen olisi kiinnitettävä huomiota jo alemmilla koulutusasteilla. Lisäksi kriittisen ajattelun oppimista on tavoitteellisesti tuettava korkeakouluopinnoissa.
Tutkimusjulkaisu on osa opetusministeriön rahoittamia KAPPAS1&2-hankkeita. Hyytisen tutkimusryhmä on tehnyt tutkimusyhteistyötä osaamisperustaisen kriittisen ajattelun, argumentaatio- ja kommunikaatiotaitojen tutkimuksen saralla noin 15 vuoden ajan. KAPPAS2-hankkeen loppuseminaari pidetään keväällä 2026. Silloin tiedetään tarkemmin, miten kriittisen ajattelun taidot ovat yhteydessä opintojen etenemiseen, opintomenestykseen, ja miten taidot kehittyvät suomalaisessa korkeakoulutuksessa.
Artikkelin tiedot:
Zahner, D., Hyytinen, H., Nissinen, K., Silvennoinen, K., & Ursin, J. (2025). Investigating learning gains of critical thinking and communication skills among Finnish and American higher education students. Journal of Applied Research in Higher Education, Early online. https://doi.org/10.1108/jarhe-05-2025-0420
Lisätietoja:
Professori Heidi Hyytinen, Itä-Suomen yliopisto, [email protected]
Chief Academic Officer, Doris Zahner, Council for Aid to Education, New York, USA, [email protected]
Erikoistutkija Jani Ursin, Jyväskylän yliopisto, [email protected]
