Uudistetussa painoksessa erityistä huomiota saa Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimus, jota on viime vuosina sovellettu useissa korkeimpien oikeusasteiden ennakkoratkaisuissa.
Professori Suvianna Hakalehdon kirjoittamasta Lapsioikeuden perusteet -kirjasta ilmestyi keväällä 2025 uudistettu painos, jossa on huomioitu viime vuosien lainsäädännölliset uudistukset sekä korkeimpien oikeusasteiden ja eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisut. Kirja on ainoa Suomessa ilmestynyt yleisteos alaikäisen lapsen oikeudellisesta asemasta eri toimintaympäristöissä.
– Siinä tarkastellaan lapsen oikeudellista asemaa huollettavana, varhaiskasvatuksessa, koululaisena, potilaana ja lastensuojelun asiakkaana. Kirjassa selvitetään lapsioikeuden keskeisten periaatteiden, kuten lapsen edun ja osallisuuden sisältöä, ja tarkastellaan näiden periaatteiden soveltamista käytännön tilanteisiin.
Kirjan uuteen painokseen on lisätty luvut, joissa tarkastellaan lapsen yksityisyyden suojaa, haavoittuvia lapsiryhmiä, tavanomaisia kasvatuskeinoja sijaishuollossa sekä matkapuhelimen käyttöön koulussa liittyviä haasteita.
2020-luvun taitteessa useita lakiuudistuksia
Lapsioikeuden perusteiden ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 2018. Sen jälkeen alaikäisiä koskevaa lainsäädäntöä on Suomessa uudistettu runsaasti. Lapsenhuoltolakia päivitettiin vuonna 2019 ja vuonna 2020 säädettiin uusi oppivelvollisuus laki. Vuonna 2022 säädetty vanhemmuuslaki puolestaan korvasi aiemmat isyyslain ja äitiyslain. Myös varhaiskasvatuslakia ja perusopetuslakia on uudistettu.
– Havaintoni mukaan lainsäädännön tasolla on pyritty vahvistamaan erityisesti lapsen oikeutta ilmaista näkemyksensä sekä huoltajien ja viranomaisten velvollisuutta ottaa se huomioon.
Lainsäädännön tasolla on pyritty vahvistamaan erityisesti lapsen oikeutta ilmaista näkemyksensä sekä huoltajien ja viranomaisten velvollisuutta ottaa se huomioon.
Suvianna Hakalehto
Professori
Kirjassa tarkastellaan kymmeniä tuoreimpia ennakkoratkaisuja
Teoksen ensimmäisen painoksen ilmestymisen jälkeen myös korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat antaneet kymmeniä tärkeitä ennakkoratkaisuja. Osassa niistä on hyödynnetty YK:n lapsen oikeuksien sopimusta ja YK:n lapsen oikeuden komitean antamaa sopimuksen tulkintaa koskevaa aineistoa.
– Nämä ratkaisut ovat merkittäviä, sillä niissä on ensimmäistä kertaa linjattu ihmisoikeusperustaisesti vahvemmin lapsen osallisuudesta ja lapsen edusta.
Korkein oikeus on antanut viime vuosina myös tärkeitä adoptioon ja lapsikaappauksiin liittyviä ratkaisuja. Lisäksi eduskunnan oikeusasiamies on antanut useita tärkeitä alaikäisiä koskevia ratkaisuja, jotka liittyvät erityisesti lastensuojeluun, mutta myös esimerkiksi perusopetukseen, terveydenhuoltoon ja vammaispalveluihin.
– Näitä uusia eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja kirjassa on mukana kolmisenkymmentä.
Päivitetyssä painoksessa tarkastellaan myös YK:n lapsen oikeuksien komitean käsittelemiä Suomea koskevia valituksia ja sen Suomen määräaikaisraportin perusteella antamaa palautetta vuodelta 2023.
Lapsioikeuden perusteet -kirjaa voidaan käyttää oppikirjana oikeustieteen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatustieteen opetuksessa. Se on suunnattu myös käsikirjaksi lasten ja nuorten asioiden parissa toimiville ammattilaisille, kuten tuomareille, asianajajille, lainvalmistelijoille, lastenvalvojille, sosiaalityöntekijöille sekä koulun, varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon henkilökunnalle. Se soveltuu myös kaikille opiskelijoille ja ammattilaisille, jotka tarvitsevat tietoa lapsen oikeuksista ja niiden soveltamisesta käytännössä.
Lapsioikeuden tutkimus ja opetus on vahvistunut Suomessa
Suvianna Hakalehto on työskennellyt lapsioikeuteen ja koulutusoikeuteen painottuneena professorina Itä-Suomen yliopistossa vuodesta 2019 lähtien. Vuosina 2014–2018 hän työskenteli oikeustieteiden laitoksella apulaisprofessorina ja silloin Suomi oli vielä lapsioikeustutkimuksessa jälkijunassa muihin Pohjoismaihin verrattuna.
– Mielestäni välimatka on kurottu varsin hyvin umpeen. Tosin Itä-Suomen yliopisto on yhä ainoa yliopisto Suomessa, jossa on lapsioikeuteen keskittynyt akateeminen tehtävä eli oma professuurini. Olemme myös yhä ainoa oikeustieteellinen yksikkö Suomessa, jossa on tarjolla peruskurssi alaikäisen oikeudellisesta asemasta.
Lapsioikeustutkimuksen kehitys näkyy Hakalehdon mukaan monella tavalla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on hyväksytty kymmenisen lapsen oikeuksiin keskittynyttä väitöskirjaa ja useita uusia on tekeillä. Suomalaiset lapsioikeustutkijat ovat julkaisseet runsaasti kotimaisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa. Lapsioikeudelliset aiheet ovat myös suosittuja opinnäytetöiden aiheita oikeustieteiden opiskelijoiden keskuudessa.
– Itse olen viime vuosina tehnyt yhteistyötä erityisesti pohjoismaisten kollegoiden kanssa ja vierailut muun muassa Uppsalan yliopiston koulutusoikeuden instituutissa ja Tromssan yliopiston lapsioikeustutkimusyksikössä. Olen myös kirjoittanut artikkeleita pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin artikkelikokoelmiin ja julkaissut yhteisartikkeleita, joissa on ollut mukana kirjoittajia muista pohjoismaista.
Opetuksessa ja sen kehittämisessä Hakalehdolla keskeistä on ollut aina tutkimusperustaisuus.
– On tärkeää, että opiskelijat saavat ajantasaista kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa ja että he ymmärtävät, miten he voivat hyödyntää oikeustieteellistä tutkimusta käytännön työtehtävissään.
Useita väitöskirjoja lapsioikeuden alalla tekeillä
Hakalehto ohjaa parhaillaan useita väitöskirjatutkijoita, joiden aiheet käsittelevät koulumaailman ohella lasten yhdenvertaisuutta, oikeutta lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä lapsen asemaa esitutkinnassa. Toukokuussa 2025 tarkastetaan Virve Valtosen väitöskirja, jonka keskiössä on ensimmäistä kertaa Suomessa perusopetuksen juridiikka.
– Kurinpito koulussa on kaikkien koulussa työskentelevien – opettajien ja oppilaiden – arkeen vaikuttava asia, jota ei ole ennen tätä tutkittu väitöskirjatasolla, vaikka siihen liittyy kiinnostavia oppilaiden oikeuksien toteuttamisen ja niiden rajoittamisen haasteita.
