Tuore tutkimus osoittaa, että suomalainen johtamiskoulutus toimi vuosikymmenten ajan porttina yrityseliittiin. Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan johtamiskoulutuksen perinteet – valikoiva osallistuminen, arvostettu opetus, verkostot ja yhteiset rituaalit – rakensivat ja uusinsivat suomalaista yrityseliittiä.
Aiemmassa tutkimuksessa ylimmän johdon koulutusta on usein tarkasteltu ensisijaisesti opetuksena, joka kehittää osallistujien osaamista ja johtamistaitoja. Academy of Management Learning & Education -lehdessä julkaistu tutkimus tuo esiin, että sen vaikutukset olivat paljon laajempia. Johtamiskoulutus loi sosiaalisia verkostoja, vahvisti yhteisiä normeja ja tuotti tunnustettua arvostusta, joka tuki nousua yrityseliittiin.
Tutkimuksessa keskityttiin Suomen Liikkeenjohdon Instituuttiin (LIFIM), joka oli 1960 luvulta 1990 luvulle Suomen merkittävin ylimmän johdon kouluttaja. Instituutin pitkäkestoinen ”pitkä kurssi” ja myöhemmin perustettu ”seniorikurssi” olivat monille osallistujille ratkaisevia etappeja uralla ylimpään johtoon.
Neljä mekanismia selittää eliittiportin syntyä
Tutkimuksessa tunnistettiin neljä keskeistä mekanismia, joiden kautta johtamiskoulutus vakiintui osaksi yrityseliitin muodostumista: arvostaminen, kouluttaminen, verkostoituminen ja sosiaalistaminen.
Suomen Liikkeenjohdon Instituutin valikoiva opiskelijavalinta ja laaja institutionaalinen tunnustus tekivät koulutukseen pääsystä statussymbolin. Opetuksessa puolestaan luotiin yhteisiä ajattelutapoja, käsitteitä ja kokemuksia, jotka erottivat osallistujat muista johtajista. Kurssit kokosivat yhteen eri toimialojen tulevia huippujohtajia ja loivat koko uran mittaisia verkostoja. Yhteiset rituaalit, epävirallinen yhdessäolo ja kurssimuistot rakensivat luottamusta ja vahvan eliitti-identiteetin.
– Näiden mekanismien yhteisvaikutus teki johtamiskoulutuksesta muutakin kuin oppimisympäristön. Siitä tuli sosiaalisesti tunnustettu väylä yrityseliittiin, yliopistonlehtori Virpi Sorsa Itä-Suomen yliopistosta kertoo.
Uutta ymmärrystä johtamiskoulutuksen roolista
Historiallinen analyysi osoittaa, että koulutuksen rooli yrityseliitin uusintamisessa ei ollut pysyvä. Kansainvälistyminen, yritysmaailman rakennemuutokset ja kilpailu kansainvälisten huippukoulutusten kanssa heikensivät vähitellen Suomen Liikkeenjohdon Instituutin asemaa. Kun koulutuksen arvostus ja osallistujien koettu eliittiasema laskivat, myös verkostojen ja rituaalien merkitys mureni.
– Tutkimus havainnollistaa, että johtamiskoulutuksen perinne vaatii jatkuvaa uudelleentulkintaa ja ylläpitoa. Ilman tätä jopa pitkään arvostettu eliittiin johtava koulutuspolku voi menettää merkityksensä.
Tutkimus syventää ymmärrystä siitä, miten johtamiskoulutus vaikuttaa paitsi yksilöiden uriin myös laajemmin taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen valtarakenteeseen. Samalla se osoittaa, että eliittiä tuottavat koulutusperinteet eivät ole itsestään selviä tai pysyviä, vaan historiallisesti rakentuneita ja myös hauraita.
Tutkimusartikkeli:
Virpi Sorsa, Pasi Nevalainen, Aleksi Korhonen, Juha Kansikas. Executive Education Tradition: Mechanisms of Business Elite Formation. Academy of Management Learning & Education. March 2026. https://doi.org/10.5465/amle.2024.0416.
