– Suoliston mikrobiomin hyödyntäminen terveyden edistämisessä kiinnostaa paljon, mutta kyseessä on monimutkainen kokonaisuus, josta tarvitaan vielä paljon enemmän ymmärrystä, sanoo professori Alice Lichtenstein.
Tutkimustyössään amerikkalaisen Tufts-yliopiston Jean Mayer USDA Human Nutrition Research Center on Aging -tutkimuskeskuksessa Lichtenstein keskittyy ruokavalion sekä sydän- ja aineenvaihduntasairauksien riskitekijöiden välisiin yhteyksiin, joissa on osallisena myös mikrobiomi.
Lichtenstein on Itä-Suomen yliopiston kunniatohtori ja on käynyt Kuopiossa 1990-luvulta alkaen vuosittain pitämässä väitöskirjatutkijoille opetusta muun muassa tutkimusten suunnittelusta, sydän- ja verisuonitaudeista sekä mikrobiomista. Viime vierailullaan elokuussa hän toimi myös vastaväittäjänä MSc Johnson Lokin väitöstilaisuudessa.
Lok osoitti eläinmallilla tehdyssä tutkimuksessaan, miten suoliston mikrobiomin epätasapaino on yhteydessä metabolisen rasvamaksataudin (MASLD) kehittymiseen. Ruokavaliomuutoksiin yhdistetty mikrobiomihoito vähensi tehokkaasti tautiin liittyvää maksan rasvoittumista, alensi kolesterolitasoja sekä edisti painonpudotusta ja suoliston mikrobiomin moninaisuutta hiirimallissa.
– Johnson oli tehnyt loistavaa työtä. Oma tutkimukseni kohdistuu enemmän ihmisiin, joten sain tästä itsekin uutta näkemystä eläinmallien merkityksestä mahdollisten uusien hoitojen kehittämisessä, Lichtenstein sanoo.
Mikrobiominäytteen ottamiseen testataan keruukapselia
Yhdessä Lichtensteinin omista käynnissä olevista tutkimushankkeista verrataan fermentoitujen tai fermentoimattomien rasvattomien ja täysrasvaisten maitotuotteiden vaikutuksia satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa osallistujat käyttävät vuorojaksoina eri tuotteita. – On vaihtelevaa tutkimusnäyttöä siitä, vaikuttaako maitorasva muiden eläinrasvojen tavoin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Meitä kiinnostaa nähdä, miten maitorasvan pitoisuuden ja maitotuotteiden fermentaation erot vaikuttavat niihin, ja liittyvätkö mahdolliset vaikutukset suoliston mikrobiomiin.
Yhdysvaltain terveysviraston NIH:n rahoittamassa proof-of-concept-tutkimuksessa puolestaan testataan nieltävää näytteenkeruukapselia, jolla on tarkoitus ottaa näyte suolen sisällöstä ennen kuin se saavuttaa paksusuolen. Jos menetelmä osoittautuu toimivaksi, tutkijat voivat sen avulla seurata suolistomikrobiston muutoksia matkalla ylemmästä ruoansulatuskanavasta paksusuoleen. Minikapseli on kehitetty Tufts-yliopiston tekniikan laitoksella ja sitä on testattu aiemmin koirilla Tufts-yliopiston eläinlääketieteen laitoksella. Toiveena on edistää ymmärrystä ruoansulatuskanavan eri osissa elävistä mikrobilajeista.
– Tiedämme, että ruokavalio ja jotkut lääkkeet vaikuttavat suoliston mikrobiomiin. Tätä on tutkittu pääasiassa ulostenäytteistä, mutta ne eivät kerro, mitä tapahtuu ylempänä ruoansulatuskanavassa. Sitäkin tietoa tarvitaan, jos tavoitteena on vaikuttaa terveyteen muokkaamalla suoliston mikrobistoa.
Kapselitutkimuksen osallistujat nauttivat päivän pääaterioilla joko lihatuotteita tai kasvipohjaisia lihan korvikkeita. Tutkimuksen aikana kaikki noudattavat vuoroin kumpaakin ruokavaliota. Nämä ruokavaliot valittiin, koska niiden on aiemmin todettu vaikuttavan suoliston mikrobiomiin eri tavoin.
Lactobacillus GG yhdisti
Lichtensteinin toi alkujaan Suomeen tutkimuslöytö, jonka hänen puolisonsa professori Barry Goldin oli tehnyt professori Sherwood Gorbachin kanssa. He nimesivät löytämänsä suolistoystävällisen bakteerikannan sukunimiensä alkukirjainten mukaan Lactobacillus GG:ksi ja aloittivat yhteistyön Valion kanssa, joka myöhemmin kaupallisti LGG:n Gefilus-tuotesarjaksi.
Suomen-vierailuille mukaan lähtenyt Lichtenstein kutsuttiin pian luennoimaan omasta osaamisalastaan ja yhteistyöhön suomalaisten tutkijoiden kanssa. – Professori Matti Uusitupa pyysi minua luennoimaan Kuopioon, ja siitä tuli vuosittainen tapa.
Hänen laboratorioonsa USA:han tuli myös työskentelemään post doc -tutkijoita Kuopiosta: Ursula Schwab, joka toimii nykyisin ravitsemusterapian professorina, ja Arja Lyytinen, joka toimii nykyisin vanhempana yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä.
Suomalaisessa yliopistossa on Lichtensteinin mukaan hieman erilaista opettaa kuin Yhdysvalloissa. – Suomessa opiskelijat ovat hiljaisempia eivätkä esitä paljon kysymyksiä, eikä tämä ole muuttunut vuosien varrella, vaikka kansainvälisten opiskelijoiden osuus on kasvanut. He ovat yleensä myös hyvin tarkkaavaisia ja tunnollisia.
Lichtenstein sanoo olevansa erittäin onnekas saatuaan niin pitkäaikainen yhteyden Suomeen sekä akateemisesti että yksityiselämässä. – Olen saanut täällä ystäviä ja nähnyt heidän lastensa kasvavan. Omat lapseni tulivat pieninä myös mukaan. Kuopio on kaunis kaupunki, joka tuntuu jo kaksinkertaistuneen kooltaan näiden vuosien aikana. Siellä on silti yhä helppo kulkea jalan kaikkialle, ja kävelenkin mielelläni keskustassa ja erityisesti satamassa.
– Minulla on myös tietyt vakiintuneet tuliaiset Suomesta. Kotona on jo suomalaista lasia enemmän kuin ehdin käyttää, ja suomalaisesta suklaasta ilahtuvat aina kaikki.
