Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Kaksi henkilöä keskustelee kannettavan tietokoneen äärellä.

Sosionomi (ylempi AMK) Eeva Järveläinen, väitös 15.6.2022: Sosiaalisen vuorovaikutuksen monet merkitykset sosiaalialan ammattilaisen ja rikostaustaisen asiakkaan välisessä suhteessa

Sosiaalityön alan väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Asiakas-työntekijäsuhteen merkitystä asiakkaan muutoksen tukemisessa on tutkittu laajalti suomalaisen sosiaalityön kontekstissa, mutta ei niinkään rikostaustaisten henkilöiden sekä heidän rikollisuudesta irrottautumisen näkökulmista. Etenkin kansainvälisissä kuntoutusta ja rikollisuudesta irrottautumista koskevissa tutkimuskeskusteluissa on korostettu sosiaalisen vuorovaikutuksen ja asiakas-työntekijäsuhteen keskeisyyttä asiakkaan rikollisuudesta irrottautumisen tukemisessa.

Rikostaustaiset henkilöt ovat yksi marginalisoiduimmista asiakasryhmistä. He kohtaavat lukuisia haasteita elämänsä aikana, etenkin kriittiseksi osoittautuneessa vapautumisvaiheessa. Näiden haasteiden lisäksi myös Suomen viimeaikaiset sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän sekä rikosseuraamusten rakenteelliset muutokset ovat vaikuttaneet asiakkaiden rikollisuudesta irrottautumisen tukemiseen ja vapautuvien vankien uudelleenintegroitumiseen yhteiskuntaan. Keskeisiä rakenteellisia muutoksia ovat olleet muun muassa toimeentulotuen myöntämisvelvoitteen siirtyminen kunnan sosiaalityöstä Kelalle, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä vankiloiden digitalisoituminen sekä vuorovaikutteisen lähityön ja ohjausta painottavan työotteen ja avoimien seuraamusten lisääntyminen rikosseuraamusalalla. Lisäksi sosiaalityöhön sekä rikosseuraamusalan täytäntöönpanoon liittyy keskeisesti tuen ja kontrollin jännitteitä sekä institutionaalisia valtarakenteita, jotka osaltaan vaikuttavat myös asiakkaan ja työntekijän väliseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja identiteettimäärityksiin.

Näiden eri tekijöiden vuoksi on tärkeää tutkia sosiaalisen vuorovaikutuksen ja asiakas-työntekijäsuhteen merkitystä rikostaustaisten henkilöiden tukemisessa. Väitöstutkimuksessa tarkastellaan sosiaalista vuorovaikutusta sosiaalisen konstruktionismin ja retorisen analyysin näkökulmista ja analysoidaan, mitä merkityksiä Rikosseuraamuslaitoksen (RISE) sosiaalialan ammattilaiset ja rikostaustaiset henkilöt antavat asiakkaan ja työntekijän väliselle sosiaaliselle vuorovaikutukselle.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Väitöstutkimus osoitti, että sosiaalinen vuorovaikutus sai monia erilaisia merkityksiä ja se asemoituu eri tavoin sosiaalityön ja rikosseuraamusalan konteksteihin. Tärkeimmät tulokset kohdistuivat kolmeen teemaan: sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitykseen asiakkaan rikollisuudesta irrottautumisessa, arjen kohtaamisten merkityksiin sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen kytkeytyvän kontrollin moniin merkityksiin. Näiden teemojen sisällä nousi esiin kuusi keskeistä havaintoa. Sosiaalialan ammattilaisten määrätietoinen ja suora sosiaalinen vuorovaikutus, monitoimijainen sosiaalinen tuki sekä kasvokkaisen kohtaamisen tärkeys digitaalisten palvelujen rinnalla olivat merkityksellisiä, kun tuettiin asiakasta rikollisuudesta irtautumisessa. Arjen vuorovaikutuksen näkökulmasta keskeistä olivat asiakasta arvostavat arkiset kohtaamiset ja ”jutustelu” – tai toisaalta vuorovaikutustilanteiden välttäminen – sekä asiakas-työntekijäsuhteessa sitoutuneiden sosiaalialan ammattilaisten satunnaiset rajanylitykset, kun he tarjosivat kokonaisvaltaista tukea asiakkailleen. Tutkimuksen perusteella myös kontrolli sai monenlaisia merkityksiä. Kontrolli toimi muun muassa tukena ja sosiaalinen vuorovaikutus kontrollin keinona. Lisäksi sosiaalityön byrokraattinen kulttuuri rakensi muodollisia kohtaamisia ja liiallinen kontrolli johti asiakkaan vastareaktioihin ja taisteluun toimijuudesta.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Tutkimuksen perusteella asiakas-työntekijäsuhteella sekä sitoutuneiden sosiaalialan ammattilaisten kunnioittavalla suhtautumisella ja suoralla vuorovaikutuksella on merkitystä asiakkaan rikollisuudesta irrottautumisen kannalta. Asiakkaan oman motivaation lisäksi myös järjestöjen tarjoama kokonaisvaltainen tuki sekä vertaistuki ovat keskeisiä rikoksettoman ja päihteettömän elämän tavoittelussa. Siksi kunnallisen sosiaalityön ja monitoimijaisen sosiaalityön keskinäisen yhteistyön tehostaminen on tärkeää, jotta tarvittavat palvelujatkumot rakentuisivat osaksi vapautumisvaihetta ja valvottua koevapautta.

Tutkimustulokset korostivat myös dynaamisen turvallisuuden näkökulmasta arkisen vuorovaikutuksen ja tuen merkitystä, mikä työntekijän näkökulmasta tarkoittaa eri arjen kohtaamisissa valvonnan ja kuntoutuksen joustavaa yhdistämistä. Vuorovaikutuksen ja dynaamisen turvallisuuden keskeinen merkitys tulisikin huomioida rikosseuraamusalan tutkintokoulutuksessa. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä vankiloiden nopea digitalisoituminen edellyttää, että kiinnitetään huomiota vankien puutteellisiin digitaalisiin taitoihin ja haluttomuuteen niiden opetteluun sekä tarjotaan mahdollisuus digitaalisten palveluiden käyttämiseen jo vankeusaikana.

Digitaaliset palvelut voivat mahdollistaa osallistumisen kuntoutukseen tai koulutukseen, työn tai asunnon etsimiseen sekä henkilökohtaisten asioiden hoitamisen viranomaisten kanssa ennen vankilasta vapautumista, mikä on avainasemassa ihmisen yhteiskuntaan palaamisessa. Vastaavasti yhteiskunnan ja vankiloiden digitaalisten palveluiden kehittämisessä tulee ottaa huomioon rikostaustaisten ihmisten moninaiset tarpeet ja olosuhteet, jotta voidaan edistää heidän digitaalista ja sosiaalista osallisuuttaan, rikollisuudesta luopumista sekä yhteiskuntaan paluuta.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Tutkimushaastatteluissa käytettiin laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapaa. Tutkimuksessa haastateltiin yhtätoista Rikosseuraamuslaitoksen (RISE) sosiaalialan ammattilaista ja kahtakymmentäkuutta rikostaustaista henkilöä asenneväittämiä käyttäen. Haastatellut RISEn sosiaalialan ammattilaiset vastasivat vankien avoimen seuraamuksen valvotun koevapauden valmistelusta ja valvonnasta, ja heidän työtehtäviinsä kuului avoimen seuraamuksen luonteesta johtuen sosiaalisen tuen ja valvonnan elementtejä. Haastatelluilla rikostaustaisilla henkilöillä oli kokemusta valvotusta koevapaudesta sekä kunnallisesta sosiaalityöstä.

Artikkeliväitöskirja sisältää kolme osatutkimusta, jotka on julkaistu erillisinä vertaisarvioituina tutkimusartikkeleina, sekä kaikkia osatutkimuksia kokoavan yhteenvedon. Ensimmäisessä osatutkimuksessa haastateltiin yhtätoista RISE:n sosiaalialan ammattilaista ja siinä tarkasteltiin, millaisia diskursseja RISE:n sosiaalialan ammattilaiset käyttävät puhuessaan vuorovaikutuksesta ja vankien kohtaamisesta. Lisäksi tutkittiin, miten RISE:n sosiaalialan ammattilaiset rakentavat sekä omaa identiteettiään että vankien identiteettiä näissä diskursseissa. Toisessa osatutkimuksessa haastateltiin kahtakymmentäkuutta rikostaustaista henkilöä ja tarkasteltiin, miten digitaalisen osallisuuden esteet näyttäytyvät vankien keskuudessa vankilakontekstissa sekä miten vangit näkevät mahdollisuuden korvata kasvokkaisen vuorovaikutuksen vankilan työntekijöiden kanssa digitaalisilla palveluilla. Kolmannessa osatutkimuksessa haastateltiin kahtakymmentäkuutta rikostaustaista henkilöä ja selvitettiin, mitä merkityksiä rikostaustaiset ihmiset antavat sosiaaliselle vuorovaikutukselle ja asiakas-työntekijäsuhteelle rikollisuudesta irrottautumisen näkökulmasta eri sosiaalityön ympäristöissä.

Sosionomi (ylempi AMK) Eeva Järveläisen sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja ”The multiple meanings of social interaction. Rhetoric analysis on the significance of social interaction between social work professionals and people with a history of crime” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 15.6. klo 12.00 alkaen Tietoteknia-rakennuksen salissa TTA. Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Leo Nyqvist Turun yliopistosta ja kustoksena professori Timo Toikko Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus

Väitöskirja verkossa

Lisätietoja:
Eeva Järveläinen, eeva.jarvelainen(at)laurea.fi