Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Pyöreitä tarroja lasiseinällä.

Sosiaalipedagoginen asiantuntijuus rakentuu elämänkulun ja sektoreiden raja-alueilla

  • Terveys ja hyvinvointi
  • Talous ja yhteiskunta

Sosiaalipedagoginen asiantuntijuus muodostaa kokonaisuuden, jossa kohtaavat sosiaalinen näkökulma, kasvun näkökulma ja sosiaalisen kasvatuksen näkökulma yksittäisen ihmisen elämänkulun sekä yhteisöjen ja yhteiskunnan osalta. Sosiaalipedagoginen asiantuntijuus korostaa yhteisvastuullista sitoutumista, joka edistää hyvää elämää ja kestävää yhteiskuntaa.

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Elina Savolainen tarkastelee väitöskirjassaan sosiaalipedagogiseen asiantuntijuuteen kohdistuvia tulkintoja, ja miten sosiaalipedagoginen asiantuntijuus sijoittuu osaksi asiantuntijuusjärjestelmää. Väitöstutkimuksen perusteella sosiaalipedagoginen asiantuntijuus kohdistuu yksilön elämänkulun nivelvaiheiden, tuen tarpeiden, sektoreiden ja yhteiskunnallisten marginaalien näkökulmasta raja-alueille.

Sosiaalipedagoginen asiantuntijuus muodostaa sillan, joka kuljettaa tietoa ihmisten arjen ja viranomaisjärjestelmän, kansalais- ja viranomaisyhteiskunnan, sosiaalisen ja kasvatuksellisen sekä tieteen ja käytännön toiminnan välillä. Sosiaalipedagoginen asiantuntijuuden tehtävänä on luoda sosiaalisen kasvun tiloja, joissa ihminen voi kokea vuorovaikutusta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä suhteessa muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan.

– Sosiaalista ja kasvatuksellista työtä tulisi tarkastella laaja-alaisesti. Sosiaalinen ja kasvatuksellinen työ ei rajoitu vain sosiaalihuoltoon tai kouluun ja oppimiseen, vaan se rakentuu monien toimijoiden, toimintaympäristöjen ja elämänkaaren vaiheiden kautta, Savolainen toteaa.

Sosiaalipedagoginen asiantuntijuus painottaa sosiaalisen kasvun ja kasvatuksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin merkitystä niin tieteellisenä kysymyksenä kuin ammatillisena tehtävänä.

Metaforat sanoittavat sosiaalipedagogisen asiantuntijuuden käsitettä

Savolaisen tutkimusaineistona ovat olleet asiantuntijahaastattelut ja sosiaalipedagogiikan alan julkaisut. Niistä nousevia sosiaalipedagogisen asiantuntijuuden tulkintoja hän jäsentää metaforien avulla. Aineistosta nousevat sosiaalipedagogista asiantuntijuutta kuvaavat metaforat ovat silta, puutarha, liike ja suhde. Jokainen metafora paljastaa sosiaalipedagogisesta asiantuntijuudesta uuden näkökulman.

Markkinoiden ja taistelun metaforat kuvaavat sosiaalipedagogisen asiantuntijuuden suhdetta asiantuntijuusjärjestelmään. Sosiaalipedagoginen asiantuntijuus muodostuu asiantuntijuuden markkinoilla suhteessa markkinatilanteeseen ja markkinoinnin kautta. Sosiaalipedagoginen asiantuntijuus käy reviirikamppailua asemastaan ja taistelee sosiaalipedagogisesti merkityksellisten asioiden puolesta. Sosiaalipedagogisen asiantuntijuuden ekologinen lokero asiantuntijuusjärjestelmässä on rajoja häivyttävä raja-asiantuntijuus.

Sosiaalipedagogiikka on Suomessa pieni tieteenala, ja sen asema valtavirtatieteen- ja asiantuntijuusalojen reunalla korostaa siihen kohdistuvan tutkimuksen merkitystä. Savolaisen väitöskirjan tutkimustulokset tarjoavat mahdollisuuden sosiaalipedagogiikan tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn kehittämiseen. Lisäksi sosiaalipedagogisen asiantuntijuuden tarkastelu auttaa laajentamaan käsitystä asiantuntijuudesta myös muilla aloilla.

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatin Elina Savolaisen väitöskirja Sosiaalipedagogiikka asiantuntijuuden markkinoilla. Tutkimus sosiaalipedagogisen asiantuntijuuden tulkinnoista metaforien kautta tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa lauantaina 20.3.2021 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Arto Kallioniemi Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Juha Hämäläinen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva

Väitöstilaisuus verkossa

Väitöskirja verkossa