Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Opettaja esittelee opiskelijoille virtuaalinäytettä kosketusnäytöltä.

SM Seppo Naapila, väitös 23.4.: Kouluttajan nonverbaalinen käyttäytyminen vaikuttaa koulutettavan motivaatioon

Valtaosa kommunikaatiostamme on ei-kielellistä eli nonverbaalista. Siksi on yllättävää, että sitä on tutkittu hyvin vähän. SM Seppo Naapila selvitti kasvatustieteen alan väitöskirjassaan kouluttajan nonverbaalisen käyttäytymisen vaikutusta ja yhteyttä koulutettavan motivaatioon. 

– Tiedossa on, että se tapa, jolla kouluttaja luennoi tai pitää koulutusta, vaikuttaa paljon siihen, miten kyseinen tapahtuma koetaan. Kouluttajan nonverbaalinen käyttäytyminen on siis suuressa roolissa siinä, miten motivoidumme koulutustilanteessa, Naapila kuvailee.

Hänen mukaansa on tärkeää ymmärtää, miten oma käyttäytymisemme on yhteydessä erilaisiin ihmisiin ja näiden tilannekohtaiseen motivaatioon. Silloin kykenemme todennäköisesti laadukkaampaan kommunikointiin. 

– Päinvastaisessa tilanteessa saatamme taas pohtia, miksi en saa asioitani etenemään tai miksi epäonnistun sosiaalisissa tilanteissa. Moni kouluttaja miettii myös, mikseivät opiskelijat aktivoidu hänen tunneillaan tai koulutuksissaan.

Naapilan mukaan tilannekohtainen motivaatio eli mielenkiinnon ja kiinnostuksen kokonaisuus syntyy tai on syntymättä kohtaamisen hetkellä. Motivaation syntymistä voi auttaa kun ymmärtää ei-kielellisen kommunikaation merkityksen ja sen vaikutukset. 

Hyödyllistä tietoa kouluttajille

Väitöstutkimus siis osoitti, että kouluttajan nonverbaalinen käyttäytyminen oli selkeässä yhteydessä koulutettavien kokeman tilannekohtaisen motivaation tuntemuksen kanssa. 

– Kiinnostavaa on, että eri persoonallisuuden päätyypit (Big Five) näyttivät tunnistavan nonverbaalisen käyttäytymisen toisistaan poikkeavalla tavalla ja motivoituvan erilaisesta nonverbaalisen osa-alueen käyttäytymisestä. Reaktiot saattoivat olla jopa vastakkaisia eri päätyyppien välillä. Lopputulos oli kuitenkin kaikilla motivaation suhteen lähes sama, vaikka kokonaisuus muodostuikin eri osa-alueista, Naapila taustoittaa. 

Nonverbaalisen alan tutkimuksessa haasteena koetaan usein konkreettisen havaintoyhteyden puuttuminen, tai ainakin sen vajavaisuus. Ehkä tämänkin vuoksi alan tutkimusta on tehty Suomessa melko vähän. 

– Tässä tutkimuksessa, osin itse kehitetyillä mittareilla ja kansainvälisen paradigman mukaisella työotteella, onnistuttiin saamaan empiirisessä muodossa olevaa dataa. Data kyettiin erilaisilla tilasto-ohjelmilla ja määrällisellä työotteella käsittelemään siten, että tästä haastavasti havaittavissa olevasta ilmiöstä kyettiin tilastollisessa analyysissä löytämään erilaisia yhteyksiä, jotka kyettiin varmistamaan ja toteamaan riittävän luotettaviksi. 

Naapila korostaakin tutkimuksensa perusteella nonverbaalisen kokonaisuuden tärkeyttä kouluttajille ja kaikille esiintyjille. 

– Kun nonverbaalinen kokonaisuus ymmärretään paremmin, sitä voidaan käyttää hyödyksi kaikkialla missä ollaan tekemisissä kouluttamisen, johtamisen, motivaation tai kasvatuksellisten ilmiöiden parissa. 

Väitöstilaisuus

Väittelijän painolaatuinen kuva

Väitöskirja verkossa


Lisätietoja: 
Seppo Naapila, snaapila(at)hotmail.com, p. 050 044 0827