MMM Veera Tahvanaisen väitöskirjassa tutkittiin luonnonsienten satoja ja kaupallista hyödyntämistä. Sienestys ja sienten kaupallinen hyödyntäminen ovat suomalaisille tuttua puuhaa. Maailmanlaajuisesti sienten ja muidenkin luonnontuotteiden käytön arvioidaan kasvavan, mutta valtaosa luonnonsienten sadoista jää Suomessa poimimatta. Tahvanainen tutkii väitöskirjassaan kuusikoiden sienisatoja, metsänkäsittelyn vaikutuksia satoihin, sekä luonnonsienten kauppaantuloa ja poiminnan hyväksyttävyyttä.
Parhaat herkkutattipaikat ovat nuorissa ensiharventamattomissa kuusikoissa
Tärkeimmille kuusikoissa kasvaville sienilajeille (herkkutatille, haapa-, kangas- ja karvarouskuille ja kaikille kauppasienille) laadittiin empiiriset sienisatomallit hyödyntäen metsikkö- ja puustotietoja. Sienisatoja inventointiin viiden vuoden ajan itäsuomalaisissa kuusikoissa. Koealoilta laskettiin yleisimpien kaupallisesti hyödynnettyjen lajien itiöemät. Näiden mallien avulla pystyttiin määrittelemään optimaalinen metsänhoito sienten ja puun yhteistuotannolle. Malleja voidaan myös hyödyntää potentiaalisten sienipaikkojen etsimisessä.
Itäsuomalaisten kuusikoiden kauppasienisadot olivat korkeimmillaan juuri ennen ensiharvennusta, ja satokauden sateet lisäsivät sienisatoja.
—Toisin sanoen loppukesän sateiden jälkeen kannattaa suunnata herkkutattien keruureissut epämiellyttävän tiheisiin nuoriin kuusikoihin, Tahvanainen toteaa.
Tulosten mukaan puuta ja sieniä voidaan tuottaa samassa metsikössä ilman, että metsänomistaja menettää tuloja puuntuotannossa. Myöskään metsänhoito ei vaikuta sienisatoihin merkittävästi koko kiertoajalla, koska parhaat kaupallisesti hyödynnettyjen sienten sadot saadaan suhteellisen nuorista kuusikoista, joissa tehtävät harvennushakkuut ajoittuvat vasta satohuipun jälkeen. Mikäli sienet poimitaan myyntiin, vaikuttaa se kuusikosta saataviin tuottoihin (tuottoarvolla mitattuna) kiertoajan aikana huomattavasti.
Metsänomistajat eivät kannata sienten organisoitua kaupallista poimintaa
Yksityismetsissä tapahtuvan sienten poiminnan sosiaalisesti hyväksyttäviä rajoja selvitettiin metsänomistajakyselyn avulla Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Kyselyn mukaan metsänomistajat halusivat rajoittaa organisoitua kaupallista poimintaa, mutta olivat muutoin pääosin tyytyväisiä jokamiehenoikeuksiin sienestyksen osalta. Satunnaisen kaupallisen sienestyksen nähtiin olevan yksityismetsissä jokamiehenoikeuksin hyväksyttävää, erityisesti, jos poimijat pyytäisivät luvan siihen. Jos poimija oli ulkopaikkakuntalainen ja ulkomaalainen, kaupallinen poiminta oli vähemmän hyväksyttävää kuin poimijan ollessa paikallinen tai tuttavapiiriin kuuluva.
MMM Veera Tahvanaisen metsätieteiden alaan kuuluva väitöskirja The availability and supply of marketed mushrooms in Eastern Finland tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii Researcher, PhD Kyle Eyvindson, Luke, ja kustoksena professori Jouni Pykäläinen, Itä-Suomen yliopisto.
Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/36125?encoding=UTF-8