Resistentin tärkkelyksen lisääminen ruokavalioon voisi hidastaa ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin etenemistä muuttamalla suoliston mikrobikoostumusta, osoittaa kansainvälisen tutkijatiimin toteuttama tutkimus. Tulokset julkaistiin äskettäin Cell Metabolism -lehdessä.
– Terveellinen ruokavalio on olennainen osa rasvamaksataudin hoitoa. Suoliston mikrobistoon vaikuttavat elintarvikkeet voisivat tarjota uuden lähestymistavan hoitoon, sanoo tutkimusyhteistyöhön osallistunut professori Hani El-Nezamy Itä-Suomen yliopistosta.
Tutkimusta johti saksalainen Jenan yliopisto. Mukana oli tutkijoita myös Shanghain Jiao Tong -yliopistoon liittyvästä Shanghai Sixth People's Hospital -sairaalasta, Hong Kongin yliopistosta sekä Leibniz-HKI-instituutista.
Aiemmissa tutkimuksissa ei-alkoholiperäisellä rasvamaksataudilla (NAFLD) on havaittu yhteys suoliston mikrobistoon, joten suoliston mikrobikoostumusta muokkaavat elintarvikkeet saattaisivat olla varteenotettava lääkkeetön hoitomuoto tautiin. Nyt julkaistussa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa oli osallistujina 200 ei-alkoholiperäistä rasvamaksatautia sairastavaa henkilöä. Heistä puolet täydensi ruokavaliotaan neljän kuukauden ajan päivittäin 40 grammalla resistenttiä tärkkelystä ja puolet lumevalmisteella.
Resistenttiä tärkkelystä ruokavalioonsa lisänneillä maksan rasvoittuminen väheni. Tiettyjen suoliston bakteerilajien osuus kasvoi, ja ne puolestaan vaikuttivat positiivisesti rasvan vähenemiseen ja kuljetukseen maksassa. Lisäksi rasvamaksatautiin ja tulehdustilaan liittyvissä merkkiaineissa havaittiin muutoksia, jotka kertoivat maksavaurion lievittymisestä.
Resistenttiä tärkkelystä on esimerkiksi täysjyväviljassa, palkokasveissa, vihreissä banaaneissa ja tärkkelyspitoisissa kasviksissa, kuten perunassa. Ravintokuitujen tavoin se jää pilkkoutumatta ruoansulatuksessa, mutta sillä on prebioottisia vaikutuksia suolistossa, missä paksusuolen mikrobit pystyvät käyttämään sitä hyödyksi. Tutkimuksessa tämä johti sekä hyvien bakteerien määrän kasvuun että haitallisten bakteerien määrän vähenemiseen eli tasapainoisempaan, terveyden kannalta mahdollisesti suotuisampaan suoliston mikrobistoon.
Tutkimukseen osallistuneiden veri- ja ulostenäytteistä havaittiin, että suolistobakteereista erityisesti Bacteroides stercoris -lajin pitoisuus lisääntyy ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin edetessä. Tätä bakteerilajia oli kuitenkin vähemmän niillä, jotka käyttivät resistenttiä tärkkelystä 40 grammaa päivässä. Arkielämässä saantia voisi tutkijoiden mukaan lisätä nauttimalla joka aterialla nyrkin kokoisen annoksen jotain resistenttiä tärkkelystä sisältävää ruoka-ainetta.
Ei-alkoholiperäistä rasvamaksatautia sairastaa tällä hetkellä noin 30 prosenttia maailman väestöstä, ja Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan kyseessä on jo epidemia. Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti on aineenvaihdunnan häiriö, joka voi pahentaa myös esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja. Siihen ei kuitenkaan toistaiseksi ole lääkehoitoa. Koska taudin taustalla on usein liikapaino tai lihavuus, keskeinen hoitomuoto on laihdutus terveellisen ruokavalion ja liikunnan avulla. Resistentin tärkkelyksen käytöstä taudin ruokavaliohoidossa tarvitaan kuitenkin lisää ja pitkäkestoisempaa tutkimusta, ennen kuin siitä voidaan antaa täsmällisiä suosituksia.
Lisätietoja:
Professori Hani El-Nezamy, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, hani.el-nezami(a)uef.fi, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/hani.el-nezamy/
Tutkimusartikkeli:
Yueqiong Ni et al. Resistant starch decreases intrahepatic triglycerides in patients with NAFLD via gut microbiome alterations. Cell Metabolism 35, 1530-1547, September 5,2023. https://doi.org/10.1016/j.cmet.2023.08.002
