Koulutuksen kehittämisen ja tutkimuksen vaikuttavuuden teemat nousivat esiin Itä-Suomen yliopiston lukuvuoden 2025–2026 avajaisjuhlassa.
Itä-Suomen yliopisto käynnistää lähivuosina useita uusia koulutusohjelmia, jotka vastaavat valtakunnallisiin ja itäisen Suomen tulevaisuuden osaajatarpeisiin. Itä-Suomen yliopiston rehtori Tapio Määttä nosti lukuvuoden avajaispuheessaan esiin kolme uutta koulutusohjelmaa, joihin tulee 180 aloituspaikkaa ensi vuonna.
– Koulutuksemme tulee laajentumaan poikkeuksellisen merkittävästi. Joensuun kampuksella käynnistyy uusi viestintätieteiden koulutus ja Kuopiossa valtakunnallisesti ainutlaatuinen pelastusalan johtamisen maisteritasoinen koulutus. Tekniikan alan DI-koulutuksemme vahvistuu, kun datatekniikan koulutus käynnistyy molemmilla kampuksillamme.
Määttä korosti lisäksi vahvan kansainvälisen koulutuksen merkitystä yliopiston tulevaisuudelle.
– Meillä on useita jo pari vuosikymmentä toimineita kansainvälisiä maisteriohjelmia. Arvostettujen Erasmus Mundus -ohjelmien määrällä mitattuna olemme suomalaisten yliopistojen kärkijoukoissa. Olemme viime vuosina käynnistäneet myös useita englanninkielisiä kandidaattiohjelmia.
Määttä otti avajaispuheessaan myös kantaa akateemisen vapauden puolesta. Alkuvuonna julkaistussa Academic Freedom Index -mittauksessa todettiin akateemisen vapauden heikentyneen merkittävästi 34 maassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Akateemisen vapauden uhkia ovat tutkijoihin kohdistuva painostus, häirintä ja vihapuhe sekä tiukentuva tutkimuksen poliittinen ohjaus.
– Akateemista vapautta uhkaava tiedevastaisuus haastaa meidät kaikki yliopistoissa toimivat viestimään aiempaa avoimemmin työstämme. Vain avoimella vuorovaikutuksella ja heittäytymällä mukaan myös epämukaviin keskusteluihin voimme ylläpitää luottamusta tieteeseen ja yliopistoihin. Tutkijoiden omat henkilökohtaiset tarinat oman tutkimuksensa vaikuttavuudesta ovat paras lääke tiedevastaisten tahojen lietsomaa hämmennystä vastaan. Olen ylpeä siitä, että meillä Itä-Suomen yliopistossa on runsaasti aktiivisesti omasta työstään viestiviä tutkijoita, opettajia ja yliopistopalvelujen henkilökuntaa, Määttä sanoi.
Rehtorin puheen päätteeksi kuultiin yllätysnumerona räppiesitys (suno.com), joka pohjautuu uusien opiskelijoiden kommentteihin rehtorin opiskelijatervehdykseen aiemmassa verkkolähetyksessä.
Lukuvuoden 2025–2026 avajaisjuhla pidettiin Joensuun kampuksella Carelia-rakennuksessa torstaina 4. syyskuuta. Itä-Suomen yliopistossa aloittaa tänä syksynä yli 3500 uutta perustutkinto-opiskelijaa. Heistä noin 600 on ulkomaalaisia.
Teemakeskustelut avajaisten uutuutena
Lukuvuoden avajaisjuhlan uutena ohjelmana vararehtorit Jussi Pihlajamäki ja Laura Hirsto vetivät keskustelut tutkimuksen vaikuttavuudesta sekä koulutuksen ja ohjauksen kehittämisen ajankohtaisista teemoista.
Pihlajamäen vetämässä keskustelussa tartuttiin tutkimuksen vaikuttavuuden monimuotoisuuteen. Vaikuttavuus syntyy sidosryhmien kanssa yhteistyössä ja välittyy heidän toimintansa kautta, painotti Pihlajamäki. Keskustelijoina olivat vaikuttavuusasiantuntija Outi Vanharanta Vaikuttavuussäätiöstä, Arbonautin toimitusjohtaja Tuomo Kauranne, Genelecin toimitusjohtaja ja yliopiston hallituksen jäsen Siamäk Naghian sekä yleisen kasvatustieteen professori Sonja Kosunen.
Hirston vetämä keskustelu keskittyi ohjauksen kehittämiseen, kansainvälisen ja englanninkielisen opetuksen kehittämiseen sekä monimuotoistuvan opiskelijajoukon ja oppimisen tuen tarpeisiin Itä-Suomen yliopistossa. Hänen kanssaan keskusteluun osallistuivat opinto- ja uraohjauksen professori Sanna Vehviläinen, akatemiatutkija Sonsoles López-Pernas ja Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun johtava rehtori Jyrki Huusko.
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Emilia Enroth muistutti avajaispuheessaan, että yliopiston tehtävä ei ole vain kouluttaa tulevaisuuden työntekijöitä vaan ennen kaikkea kasvattaa kriittisiä ajattelijoita ja aktiivisia kansalaisia.
– Epävarmuus maailmassa ruokkii polarisaatiota ja vaikeuttaa erilaisten mielipiteiden sietämistä. Juuri nyt maailmassa tarvitaan sivistystä, rohkeutta ajatella itse ja ehkä ennen kaikkea kykyä ymmärtää toisiamme. Myös silloinkin, kun toisen ajattelutapa on itselle täysin vieras. Sivistys ei tarkoita sitä, että olemme aina samaa mieltä, vaan sitä, että osaamme olla eri mieltä toisiamme kunnioittaen. Polarisoituvassa maailmassa juuri tätä tarvitaan, Enroth sanoi.
