Varhaiskasvatuksen opettajien rekrytointivaikeudet ovat lisääntyneet koko Suomessa. Suurimmat haasteet rekrytoinnille ovat pääkaupunkiseudulla. Maaseutukunnissa haasteita taas luo se, etteivät hakijat täytä kelpoisuusvaatimuksia. Näin on hieman yllättäen osin myös sosioekonomisesti hyväosaisilla alueilla. Henkilöstön vaihtuvuus näkyy varhaiskasvatuksessa selkeän arkirytmin pyörittämisen hankaluutena ja henkilöstön riittämättömyyden tunteissa. Lisäksi lasten hyvinvoinnin ja oppimisen tukeminen on hankalaa, kun opettajat vaihtuvat jatkuvasti.
Tämä selvisi yliopistonlehtori Heidi Huillan ja työryhmän tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin varhaiskasvatuksen opettajien rekrytointivaikeuksien avulla sitä, millaisille alueille Suomessa on haastavaa saada kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia ja miten opettajat puhuvat haastatteluissa opettajapulasta ja vaihtuvuudesta suhteessa lasten hyvinvoinnin ja oppimisen tukemiseen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin aikaväliä 2017–2024. Suurin piikki rekrytointivaikeuksissa oli koronavuosien aikaan, minkä jälkeen vaikeudet laskivat lähelle alkuvaiheen tilannetta. Vuonna 2030 voimaanastuvat varhaiskasvatuslain kelpoisuusmuutokset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan jatkossa asiaan. Tuolloin päiväkodin henkilöstöstä täytyy vähintään kahden kolmesta olla koulutukseltaan varhaiskasvatuksen opettaja tai sosionomi, kun aiemmin vaatimus oli yksi kolmesta.
Huilla kävi tutkimusta varten läpi muun tutkimusryhmän kanssa työ- ja elinkeinoministeriön avointen työpaikkojen kyselyaineistoa, joka kattaa koko Suomen ja johon vastausprosentti on vastausvelvoitteen vuoksi yli 90. Lisäksi he analysoivat 36 varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä työskentelevän henkilön haastattelua.
Haastatteluissa esiin nousivat rekrytointivaikeuksien aiheuttamat haasteet sekä lapsille että henkilöstölle, jotka joutuvat päivittäin kohtaamaan vaihtuvuuden käytännön seuraukset.
– Analyysissa selvisi myös, miten tärkeää kollegoiden kelpoisuus työssä on. Kelpoisuus antaa arkeen laajempaa perspektiiviä ja auttaa hahmottamaan varhaiskasvatuksen opettajan työn syvyyttä, Huilla täydentää.
Huilla ja kumppanit ovat parhaillaan käynnistämässä tutkimusta, jossa on tarkoitus tutkia myös lasten kokemuksia opettajien vaihtuvuudesta, ja jossa henkilöstön ääni pääsisi esiin vielä selkeämmin.
Artikkelin tiedot:
Huilla, H., Kosunen, S., Saari, J., & Pylkkö, M. (2026). Recruitment challenges and support for well-being and learning in early childhood education and care. Scandinavian Journal of Educational Research, 1–16. https://doi.org/10.1080/00313831.2026.2642600
