Psykologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjassa tarkastellaan uniongelmia elämänkulussa, erityisesti työuran ja eläköitymissiirtymän aikana. Tutkimuksessa selvitetään uniongelmien taustatekijöitä sekä ajoittumista elämänkulussa. Lisäksi tutkitaan uniongelmien yhteyttä työstressiin, työkykyyn ja elämäntyytyväisyyteen, sekä keinoja, joilla työkykyä voidaan tukea uniongelmista huolimatta.
Aihe on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä. Uniongelmat ovat yleisiä, ja ne esiintyvät usein yhdessä muiden terveyshaasteiden kanssa ja liittyvät erilaisiin elämän kuormitustilanteisiin. Uniongelmat lisääntyvät usein iän myötä, ja työurien pidentyessä uniongelmat koskettavat yhä useampia työntekijöitä. Unta on tutkittu aiemmin usein sairauslähtöisesti, voimavaralähtöisen tutkimuksen jäädessä vähemmäksi. Vaikka uniongelmia on tarkasteltu elämänkulun näkökulmasta, elämänkulun eri vaiheita ja niihin kytkeytyviä tekijöitä ei ole aiemmassa tutkimuksessa yhdistetty kattavasti. Tarvetta on myös monimenetelmälliselle unitutkimukselle.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Työikäisten uniongelmista erottui neljä kehityspolkua: lapsuudessa, aikuisuudessa tai keski-iässä alkaneet uniongelmat sekä satunnaisesti työuran aikana esiintyneet uniongelmat. Työstressi oli uniongelmien yleisin syy kaikilla kehityspoluilla, mutta uniongelmia selitettiin myös monilla muilla tekijöillä. Tutkimus osoitti, että keski-iän työstressi ja uniongelmat heikensivät itsenäisesti pitkäaikaista työkykyä ennen eläköitymistä. Merkittävä osa työstressin työkykyä heikentävästä vaikutuksesta johtui työstressin aiheuttamista uniongelmista.
Tutkimuksessa löydettiin erilaisia resursseja, jotka tukivat työkykyä uniongelmista huolimatta. Osa resursseista, kuten sinnittely, saattoi estää avun hakemista uniongelmiin. Uniongelmat olivat yhteydessä matalampaan elämäntyytyväisyyteen eläköitymissiirtymän aikana. Eläköityminen paransi elämäntyytyväisyyttä erityisesti niillä, joilla oli ollut työuran aikana uniongelmia, riippumatta siitä, jatkuivatko ne vai helpottuivatko eläköitymisen jälkeen.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimus tarjoaa uutta tietoa uniongelmista niin niitä kokeville kuin työpaikoille ja terveydenhuollon toimijoille. Se auttaa tunnistamaan uniongelmiin liittyviä riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä sekä pohtimaan niiden huomioimista ennaltaehkäisyssä ja hoidossa, esimerkiksi työstressin osalta.
Tutkimus korostaa, että vaikka yksilölliset keinot ovat tärkeitä uniongelmien hoidossa, myös rakenteellisilla tekijöillä, kuten työn vaatimuksilla ja työajoilla, on tärkeä vaikutus uneen. Tulokset kannustavat näkemään uniongelmat ehkäistävänä ja hoidettavana terveysongelmana, ei vain osana elämänkulkua tai persoonallisuutta, jota tulisi kestää sinnittelyn tai positiivisen asenteen avulla. Tutkimustulokset tuovat toivoa niille työuran loppuvaiheen työntekijöille, joilla on haasteita unen kanssa, sillä eläköityminen näyttää usein helpottavan uniongelmia tai niiden kanssa elämistä. Tutkimus täydentää aiemman tutkimuskirjallisuuden aukkoja ja tuo näkyväksi elämänkulullisen ja monimenetelmällisen tarkastelun tärkeyden unitutkimuksessa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirja on artikkeliväitöskirja ja se sisältää kolme itsenäistä tieteellistä tutkimusartikkelia sekä yhteenveto-osan. Väitöstutkimus on monimenetelmätutkimus, jossa hyödynnetään sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Kaksi määrällistä tutkimusta pohjautuivat FIREA-pitkittäistutkimushankkeen kyselylomakeaineistoon, joka kattaa useita tuhansia kunta-alan työntekijöitä ympäri Suomea. Määrälliset tulokset analysoitiin tilastollisilla menetelmillä (trajektorianalyysi, regressiomallit, mediaatioanalyysi). Laadullinen osatutkimus perustui 30 juuri eläköityneen itäsuomalaisen työntekijän haastatteluun. Haastattelut analysoitiin laadullisin menetelmin (trajektorianalyysi ja temaattinen analyysi). Haastattelut eivät olleet osa laajempaa tutkimusprojektia.
Lisätietoja: Marika Kontturi, [email protected], 050 302 3826
