Hyppää pääsisältöön
Kävelijöitä puistossa

Perusterveydenhuollon liikuntaneuvonta on tehokkainta toistuvana

Tuoreen tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollossa annettu liikuntaneuvonta on tehokkaampaa, jos sitä annetaan useamman kerran.  Yksilöllistä liikuntaneuvontaa saaneista tyypin 2 diabetesta sairastavista liikuntaa lisäsivät eniten ne, jotka saivat liikuntaneuvontaa yli kolme kertaa.

Tyypin 2 diabetesta sairastaville suositellaan säännöllistä kohtuukuormitteista tai rasittavaa liikuntaa. Lisäksi pitkittynyttä paikallaanoloa tulisi vähentää ja tauottaa kevyttä liikuskelua lisäämällä. Näillä toimenpiteillä on todettu olevan aineenvaihdunnallisia hyötyjä.  Suomalaisten hoitosuositusten mukaan liikunta- ja muun elintapaneuvonnan tulisi olla keskeinen osa tyypin 2 diabeteksen ja muiden kroonisten sairauksien hoitoa. Näin ehkäistään myös komplikaatioita ja ennenaikaisia kuolemia.

Elintapainterventioiden onnistuminen edellyttää, että annettuja ohjeita noudatetaan mahdollisimman hyvin. Potilaat, jotka eivät sitoudu tai jättävät neuvonnan kesken, saavat huonompia tuloksia. Motivaatio on usein aluksi korkealla, mutta sen ylläpitäminen on haastavaa.

Toisin kuin ravitsemusneuvonta, yksilöllinen liikuntaneuvonta ei ole vielä vakiintunut osaksi terveydenhuollon toimintaa. Siun sote osallistui vuosina 2017–2018 sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankerahoituksella toteutettuun Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hankkeeseen ja toteutti liikuntaneuvontakokeilun tyypin 2 diabetesta sairastaville osana perusterveydenhuollon palveluvalikkoa Pohjois-Karjalassa.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin liikuntaneuvonnan tehokkuuteen vaikuttaneita tekijöitä. Tutkijoita kiinnosti, miten liikuntaneuvontaa saaneiden tyypin 2 diabetesta sairastavien ikä, sukupuoli ja motivaatio sekä neuvontakertojen määrä vaikuttivat liikkumisen tason muutoksiin ja miten se näkyi hoitotuloksissa.

Tutkimukseen osallistui 546 iältään 19–87-vuotiasta henkilöä, joilla oli todettu tyypin 2 diabetes tai esidiabetes. He ohjautuivat liikuntaneuvontaan muun muassa diabeteshoitajien, fysioterapeuttien ja lääkäreiden vastaanotoilta. Liikuntaneuvontaan ohjattiin erityisesti asiakkaita, jotka liikkuivat ennestään hyvin vähän. Kaikki saivat liikuntaneuvontaa ainakin kerran joko vastaanottokäynneillä tai puhelimitse.

Liikuntaa lisäsivät eniten osallistujat, jotka saivat liikuntaneuvontaa yli kolme kertaa. Neuvontaa saaneista ne, jotka lisäsivät liikkumistaan, pudottivat myös painoaan enemmän kuin ne, jotka eivät muuttaneet liikkumistottumuksiaan. Sukupuoli tai ikä eivät vaikuttaneet tuloksiin.

– Tulokset vahvistavat perusterveydenhuollossa toteutetun liikuntaneuvonnan tärkeyttä tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidossa. Liikunnan lisääminen tuo todennäköisesti terveyshyötyjä ja parantaa elämänlaatua, toteaa projektitutkija Tuula Martiskainen Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä.

Tutkimuksen mukaan yksilöllisesti räätälöidyllä, perusterveydenhuollossa tarjotulla liikuntaneuvonnalla on samanlaiset vaikutukset sukupuolesta ja iästä riippumatta. Vain neuvontakäyntien määrä ja liikunnan määrän lisääntyminen vaikuttivat merkittävästi tuloksiin.

Hieman muita paremmat tulokset olivat elintapamuutoksiin motivoituneimmilla osallistujilla. Kaikkiaan muutokset liikunnan määrässä ja painossa olivat pieniä, mutta Martiskaisen mukaan pienilläkin muutoksilla on merkitystä. – Liikunta on osoitettu monin tavoin hyödylliseksi tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidossa myös ilman suuria parannuksia yksittäisissä mittaustuloksissa. Tulosten valossa tärkeää on turvata resurssit ja potilaiden sitoutuminen toistuvaan ja riittävän usein annettuun neuvontaan.

Tutkimus toteutettiin arkivaikuttavuusasetelmalla eli osana perusterveydenhuollon normaalia toimintaa, joten tulokset ovat suoraan yleistettävissä terveydenhuollon normaaleihin prosesseihin.

Tulokset julkaistiin BMC Endocrine Disorders -lehdessä.

Tutkimus sai VESOTE-hankerahoituksen lisäksi KYSin erityisvastuualueen VTR-rahoitusta. Tutkimusta tukivat myös Strategisen tutkimusneuvoston rahoittama IMPRO-projekti ja Siun säätiön Maire Jokisen rahasto.

Lisätietoja:

Projektitutkija, TtM Tuula Martiskainen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, tuula.martiskainen (a) uef.fi

Tutkimusartikkeli:

Martiskainen T, Lamidi ML, Venojärvi M, Tikkanen H, Laatikainen T. Factors affecting the effectiveness of the physical activity counselling intervention implemented in primary health care in adults with type 2 diabetes.  BMC Endocr Disord. 2023;23(1):166. doi: 10.1186/s12902-023–01428-w.