Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Eläkeläisiä kävelyllä

Muistisairaan hoidon laatu rakentuu hyvistä käytännöistä

Muistisairauteen liittyvä toimintakyvyn heikkeneminen johtaa hoidon ja hoivan tarpeeseen. Hoidon haasteet koskettavat satojatuhansia muistisairaita ja heidän läheisiään sekä hoidosta vastaavia ammattilaisia. Uudessa Muistisairaan hoidon hyvät käytännöt -oppaassa kuvataan hyvän hoidon periaatteet ja toimintatavat. Tutkimusjohtaja, neurologian erikoislääkäri Merja Hallikainen Itä-Suomen yliopistosta toimi kirjan päätoimittajana.

Muistisairaiden hoito nousee uutisissa esiin usein hoidon epäkohtien kautta. Uutisoidaan karkailevista, nälkäisistä, ylilääkityistä tai omaishoitajia uuvuttavista muistisairaista. Myönteisiä poikkeuksia ovat hyvään hoitoon tyytyväisten muistisairaiden läheisten kommentit sekä erilaiset hoidon kehittämishankkeet.

Lähtökohtana Muistisairaan hoidon hyvät käytännöt -oppaan laatimiselle oli, että hoidon laatu rakentuu muistisairaiden hoidosta vastaavien ammattilaisten osaamiselle, hyville toimintatavoille ja käytännöille.

− Koska ohjeita hyvistä käytännöistä ei ollut kirjattu mihinkään, päätimme tehdä oppaan, Merja Hallikainen toteaa.

Hyvä hoito syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Päivittäisen toiminnan sujumisessa pieniltäkin tuntuvilla asioilla voi olla tärkeä merkitys, toisaalta pieneltä tuntuvan asian taustalla voi olla perustavaa laatua oleva puute toimintatavoissa tai -käytännöissä.

− Oppaan kuvauksia hyvistä käytännöistä ja toimintatavoista voi hyödyntää ammatillisen itsearvioinnin sekä osaamisen tunnistamisen ja kehittämisen apuna, toteaa kirjan toimittaja, työnohjaaja Riitta Mönkäre.

Turvallisen, laadukkaan ja hyvin sujuvan hoidon toteuttamisessa on keskeistä, että ammattilaiset ovat perehtyneet muistisairaiden hoitoon ja osaavat ottaa työssään huomioon muistisairauteen liittyvät toimintakyvyn muutokset ja niiden vaikutukset. Hyvä hoito perustuu muistisairaan voimavaroihin, omiin toiveisiin ja elämäntottumuksiin.

− Muistisairauden toteamisen jälkeen on tärkeää jatkaa aktiivista ja omannäköistä elämää, muistisairautta ei tarvitse sairastaa potilaana, korostaa kirjan päätoimittaja, neurologian erikoislääkäri Merja Hallikainen. Muistisairaan arjen toimintakyky säilyy pitkään, kun itse tekemistä, voimavaroja ja mielekästä elämää tuetaan. Esimerkiksi harrastuksia voi jatkaa pitkään ja harrastuksilla on tärkeä merkitys toimintakyvyn säilymiselle.

Oppaassa korostetaan muistisairaan kunnioittavaa ja arvostavaa kohtaamista sekä itsemääräämisoikeuden ja suojaamisvelvoitteen toteutumista.

− Muistisairas muistaa asioita, tapahtumia ja ihmisiä menneen elämän varrelta, sairauden edetessä muistot ovat mielessä usein toisiinsa liittymättöminä paloina ja siirtyvät myös osaksi nykyhetkeä, toteaa kirjan toimittaja Toini Nukari.

Nukari painottaa, että muistisairaan käyttäytyminen on mielekästä siinä maailmassa, jonka muistisairas kunakin hetkenä kokee todeksi. Elämänhistorian tunteminen auttaa hoitavia henkilöitä ymmärtämään muistisairaan toimintaa sekä hyödyntämään tätä tietoa arjen ja hoidon sujumisessa.

Muistisairaan hoidon hyvät käytännöt -kirjassa kuvataan kuntouttavan, toimintakykyä ylläpitävän hoidon toteuttaminen muistisairaan päivittäisissä toimissa.

Teos kuuluu uuteen Hyvät käytännöt -sarjaan, jossa esitellään tutkittuun tietoon ja vakiintuneisiin hoitokäytäntöihin perustuvat toimintaohjeet terveydenhuollossa. Ohjeet ja vinkit helpottavat käytännön työtä ja hoidon sujumista ja tukevat toiminnan kehittämistä. 

Lähde: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja, neurologian erikoislääkäri, LT Merja Hallikainen, merja.hallikainen (a) kuh.fi

Viestinnän asiantuntija Anu Koivusipilä, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, anu.koivusipila (a) duodecim.fi