Kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
”Kaikki liike lasketaan” on suomalaisten ja monien kansainvälisten liikuntasuositusten ydinviesti. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tämä monelle tuttu iskulause pitää pääosin paikkansa kardiometabolisen terveyden näkökulmasta. Liikunnan kontekstilla – eli sillä, tapahtuuko liikkuminen vapaa-ajalla, kulkumatkoilla, työn aikana vai kotiaskareiden yhteydessä – saattaa kuitenkin olla merkitystä aivoterveydelle. Väitöstutkimuksessani tarkastelen koulumatkaliikunnan, työmatkaliikunnan ja vapaa-ajan liikunnan yhteyksiä mielenterveyteen ja itsearvioituun kognitiiviseen toimintakykyyn suomalaisilla nuorilla ja työssäkäyvillä aikuisilla. Aiheen tutkimus on tärkeää, koska mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi, erityisesti nuorilla, ja samalla oppimistuloksissa on havaittu heikentymistä. Nämä ilmiöt vaikuttavat myöhemmin myös työssä suoriutumiseen ja yleiseen työkykyyn. Väestön liikunta-aktiivisuuden lisääminen oikeanlaisessa muodossa voi osaltaan auttaa vastaamaan näihin haasteisiin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Havaitsimme, että säännöllinen vapaa-ajan liikunta oli johdonmukaisesti yhteydessä parempaan mielenterveyteen ja opiskeluhyvinvointiin sekä itsearvioituun koulumenestykseen ja koulutaidoissa suoriutumiseen yläasteikäisillä nuorilla. Myönteisiä yhteyksiä havaittiin jo 30–60 minuutin viikoittaisella liikuntamäärällä.
Aikuisten osalta sekä vapaa-ajan elämysliikunta että tavoitteellisempi liikuntaharjoittelu tai urheilu olivat yhteydessä pienempään masennusoireiden ja psyykkisen kuormittuneisuuden todennäköisyyteen sekä parempaan itsearvioituun muistiin, oppimiskykyyn, keskittymiseen ja työkykyyn.
Koulumatka- ja työmatkaliikunnan osalta tulokset olivat epäselvempiä. Esimerkiksi yli 30 minuuttia päivittäistä kävelyä tai pyöräilyä koulu- tai työmatkoilla oli yhteydessä korkeampaan masennusoireiden todennäköisyyteen sekä nuorilla että aikuisilla. Toisaalta erityisesti lyhyet liikuntapyrähdykset koulu- ja työmatkoilla olivat yhteydessä parempaan itsearvioituun koulutaidoissa suoriutumiseen nuorilla ja oppimiskykyyn aikuisilla.
Tulokset perustuvat poikittaistutkimuksiin, joten syy-seuraussuhteita ei voida varmuudella todeta. Kokeelliset liikuntainterventiotutkimukset kuitenkin tukevat havaintojamme erityisesti vapaa-ajan liikuntaharjoittelun ja urheilun osalta. Pystyimme lisäksi ottamaan analyyseissa huomioon keskeiset sosioekonomiseen asemaan ja muuhun terveyskäyttäytymiseen liittyvät tekijät.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Liikunnan yhteys mielenterveyteen ja kognitiivisen toimintakykyyn on noussut viime vuosina entistä vahvemmin esiin. Väitöstutkimukseni tulokset tarjoavat uutta väestötason tietoa näiden yhteyksien luonteesta. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi liikuntaneuvonnassa mielenterveyden haasteiden kanssa eläville sekä osana aivoterveyden edistämiseen tähtäävien liikuntasuositusten kehittämistä ja viestintää. Ne tukevat myös toimia, joilla pyritään lisäämään väestön vapaa-ajan liikkumista, erityisesti nuorten ja työikäisten aikuisten keskuudessa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimukseni pohjautuu nuorten osalta valtakunnalliseen Kouluterveyskysely 2015 -aineistoon. Aikuisia käsittelevissä osajulkaisuissa on hyödynnetty kansallisesti edustavan FinTerveys 2017 -tutkimuksen kyselyaineistoa. Molemmat aineistot on kerännyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jonka väestöosastolla toimin myös vierailevana tutkijana.
Tutkimus kuuluu osaksi Suomen Akatemian rahoittamaa Ilmastotuuppaus-tutkimushanketta, jossa tutkimusryhmämme tarkastelee erityisesti koulumatka- ja työmatkaliikunnan terveysvaikutuksia.
Master of Science Juuso Jussilan väitöskirja Every move counts? Associations of active commuting and leisure-time physical activity with mental health and perceived cognitive function among Finnish adolescents and employed adults tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti, toiminnanjohtaja Katja Borodulin Ikäinstituutista ja kustoksena professori Timo Lanki Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
MSc Juuso Jussila, juuso.jussila@uef.fi, +358 40 059 3254
