Metsätieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata Joensuun kampuksella ja verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjatyössäni tutkittiin männyn ja kuusen luontaista uudistumista ja taimien kasvua jatkuvassa kasvatuksessa poiminta-, pienaukko ja suojuspuuhakkuiden jälkeen. Männyn osalta tutkimus painottui Pohjois-Suomeen ja kuusen osalta Etelä-Suomeen.
Aihe on tärkeä, koska luontaisen uudistumisen onnistuminen ja taimien riittävän hyvä kehitys on kynnysehto jatkuvalle kasvatukselle, jossa uutta puusukupolvea ei tuoteta kylvämällä tai istuttamalla kuten usein jaksollisessa kasvatuksessa. Tällöin luontaisesti syntyviä taimia tulee olla tarpeeksi korvaamaan hakkuissa poistetut puut, ja taimien tulisi kasvaa myös puiksi mahdollisimman nopeasti.
Tutkimuksessa selvitettiin millaisissa olosuhteissa taimia syntyy luontaisesti eniten ja missä niitä kasvaa parhaiten. Jatkuvan kasvatuksen suosio lisääntyy vuosi vuodelta, ja on tärkeää tietää, miten tällaiset toimenpiteet suoritetaan kestävästi, luontaista uudistumista tukien.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että niin männyn kuin kuusenkin uudistuminen oli runsaslukuisempaa ja kasvu nopeampaa harvemman ylispuuston alla, paikoitellen jopa nykyisiä metsänhoitosuosituksia matalammalla pohjapinta-alalla.
Kasvualustan ominaisuudet korostuivat myös männyntaimien lukumäärässä ja kasvussa; ohuempi tai paljastunut humuskerros ennusti enemmän taimia, kun taas runsas sammalpeite ja mustikka vähemmän. Toisin sanoen tutkimuksessa havaittiin, että maanmuokkaus tuki männyn uudistumista, vaikka sitä ei useinkaan jatkuvassa kasvatuksessa käytetä. Ruohovartisten kasvien ja mustikan läsnäolo ennusti nopeammin kasvavia männyntaimia Pohjois-Suomessa indikoiden ravinteikkaampia kasvupaikkoja.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että pienaukkohakkuut tukivat männyn luontaista uudistumista parhaiten. Lisäksi yhdessä osajulkaisussa ennustettiin menestyksekkäästi luontaisesti syntyneiden taimien lukumäärää hyödyntäen kaukokartoitusta.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Käytännössä väitöskirjatutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää valitsemalla luontaista uudistumista parhaiten tukeva jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmä ja mahdollinen maanmuokkausmenetelmä, sekä käsitellä metsä sellaiseen tiheyteen, joka tukee parhaiten luontaista uudistumista ja taimien kehitystä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Taimien lukumäärään, pituuteen ja muihin taimitunnuksiin vaikuttava tekijöitä selvitettiin ennustamalla näitä tunnuksia lineaaristen sekamallien ja kattavien maastoinventointien avulla. Tutkimusalueet on perustettu ja aineisto kerätty yhteistyössä Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.
MMM Petra Peltolan metsätieteen alaan kuuluva väitöskirja Natural regeneration success of Scots pine and Norway spruce in continuous cover forestry in Finland (Männyn ja kuusen luontaisen uudistumisen onnistuminen jatkuvassa kasvatuksessa Suomessa) tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Joensuun kampuksella ja verkossa. Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Tomas Lundmark, Swedish University of Agricultural Sciences, Ruotsi, ja kustoksena professori Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on englanti.
Lisätietoja:
Petra Peltola, [email protected], p. 050 575 3343
