Metsätieteiden alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitös käsittelee metsäkoneenkuljettajien ergonomiaa työkyvyn, tuottavuuden ja harvestereiden avustavien järjestelmien näkökulmasta. Puunhankinnassa metsäkoneenkuljettajien korkea ammattitaito ja osaaminen ovat olennaisia paitsi tehokkaalle hankintaketjulle, myös laadukkaan työnjäljen saavuttamiseen.
Metsäkoneenkuljettajien työhyvinvointia haastavat vaativa työnkuva ja -ympäristö. Työ vaatii erittäin itsenäistä otetta, työtä tehdään kaikissa olosuhteissa kaukana asutuksesta, ja kuljettajan on hallittava metsäkoneen tuottavan käytön ja ylläpidon lisäksi metsänhoito erityispiirteineen, tietotekniikka ja viestintä.
Niin Suomessa kuin globaalisti on pulaa ammattitaitoisista metsäkoneenkuljettajista, minkä lisäksi koulutettuja ammattilaisia siirtyy muille aloille selkeämmän työympäristön ja rajatumpien työtehtävien vuoksi. Kyky saavuttaa riittävä tuotostaso yhdessä laadukkaan työnjäljen kanssa vaatii usein vuosien työkokemuksen, ja tutkitusti hyvä työkyky kannustaa pitkiin työuriin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Kuljettajien työkyky oli yhteydessä tuottavuuteen ja fyysinen kunto tuki työkykyä. Yleisesti ottaen työkyky oli hyvällä tasolla, mutta se madaltui iän karttuessa. Vaikka metsäkoneiden ajettavuuteen on tullut useita parannuksia, kuljettajien fyysistä ergonomiaa kuormittavat istuminen, tärinä ja melu, rasittaen niskaa ja selkää. Teknologian myötä työnkuva on laajentunut ja kognitiivinen kuormitus kasvanut. Kuljettajat toivoivatkin, että koneiden avustavat järjestelmät tukisivat päätöksentekoa, erityisesti rungon laadutuksessa, jolla on vaikutus metsänomistajan tuloihin ja raaka-aineen laatuun. Myös edelleen automaattisempaa puomin hallintaa toivottiin.
Työkohteiden ennakkosuunnittelusta huolimatta kuljettaja tekee metsässä lopullisen päätöksen muun muassa puuvalinnasta, joten myös suunnittelun ja työohjeiden tarkkuus korostui. Kuljettajat raportoivat myös heikosta työjäljen palauteprosesseista, vaikka säännöllinen palaute tukisi työkykyä, työhön sitoutuneisuutta ja ammatillista kehittymistä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöskirjan tulokset auttavat metsäkoneenkuljettajien työnantajia ja koko hankintaketjua kiinnittämään huomioita puunhankinnan kriittisiin kohtiin kuljettajien kannalta, kuten ennakkosuunnittelun tarkkuuteen, työn palautemekanismeihin ja kuljettajien riittävään palautumiseen työn ulkopuolella. Työn ja työhyvinvoinnin tukemisella on positiivinen vaikutus työn tuottavuuteen, kuljettajien työhyvinvointiin, sekä pysymiseen alalla. Vaikka teknologinen kehitys tähtää kohti autonomisia metsäkoneita, kehityksen välivaiheissa väitöstutkimuksen tulokset tukevat koneiden kehittämisen välivaiheita nostamalla esiin käyttäjän tarpeet kriittisimmistä kehityskohteista ja haastavimmista työn osa-alueista.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Ergonomian, työkyvyn ja työhyvinvoinnin tutkimusaihe oli moniulotteinen ja -kerroksinen, minkä takia tutkimuksessa käytettiin monimenetelmätutkimusta (mixed methods). Aineistoina oli määrällistä ja laadullista aineistoa, ja se kerättiin sekä metsäkoneista että kuljettajilta. Metsäkoneista kerättiin koneen tietojärjestelmien tallentamaa tuotos- ja tuottavuusdataa, ja kuljettajille toteutettiin sähköisiä kyselyjä ja puhelinhaastatteluja. Lisäksi vapaaehtoiselta kuljettajaryhmältä kerättiin tietoja myös älykellojen avulla pitkässä, 12 kk kestäneessä, seurannassa. Tutkimusaineiston keräys aloitettiin vuonna 2019, ja viimeiset haastatteluaineistot kerättiin vuonna 2023.
MMM Heli Kymäläisen metsätieteiden alaan kuuluva väitöskirja Well-being and productivity of forest machine operators - ergonomic support measures tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Joensuun kampuksella. Vastaväittäjänä toimii Dr. Natascia Magagnotti, Institute of BioEconomy (IBE), Italian National Research Council (CNR), Italia, ja kustoksena professori Teppo Hujala, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on englanti.
Lisätietoja:
Heli Kymäläinen, [email protected]
