– Ihmisoikeuksista puhuttaessa monelle nousee mielikuva esimerkiksi mielipidevangeista tai sotarikoksista. Ihmisoikeudet ovat kuitenkin läsnä meidän jokaisen arjessa, sillä ne liittyvät vaikkapa siihen, että jokaisella on oikeus oman kodin turvaan ja terveyteen, muistuttaa Amnesty Internationalin taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Mariko Sato.
Hän oli toinen asiantuntijavieras yhteiskuntatieteiden intensiivikurssilla, joka käsitteli ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota mullistuvassa maailmassa. Tiivis kurssi piti sisällään isoja ja ajankohtaisia teemoja, ja se piirsi neljän päivän aikana opiskelijoille kuvan siitä, miten ihmisoikeudet ja demokratia toteutuvat nykypäivänä.
Kurssin vastuuhenkilö, työelämäprofessori Kaari Mattila halusi kutsua kurssille alaan liittyviä työelämäyhteyksiä eli asiantuntijoita keskeisiltä tahoilta ihmisoikeuksiin liittyen. Mattilan tavoitteena oli esitellä samalla yhteiskuntatieteilijöille laajempi kansallinen ja kansainvälinen kehikko, jonka sisällä julkisen vallan tehtävä oikeusvaltiossa on turvata ihmisoikeudet.
Ihmisoikeustyötä tehdään monessa eri paikassa
Mariko Saton lisäksi kurssilla luennoi erityisasiantuntija Matti Jutila yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta. Molemmat osallistuivat myös kaikille yliopistolaisille avoimeen tilaisuuteen, jossa päästiin keskustelemaan tasa-arvosta, demokratiasta, yhdenvertaisuudesta sekä niiden nykyisestä yhteiskunnallisesta asemasta ja näiden parissa työskentelystä.
– Yhteiskuntatieteilijöillä on valmistumisensa jälkeen keskeinen rooli esimerkiksi terveys- ja sosiaalitoimen päätöksenteossa, joten heidän on hyvä ymmärtää niitä prosesseja, joita ihmisoikeuksiin liittyvien päätösten ja sopimusten taustalla on. Jaan mielelläni tietoa näistä opiskelijoille ja opastan samalla kiinnittämään huomion tiettyihin asioihin, Jutila kertoo.
Saton mukaan helposti ajatellaan ihmisoikeusasioiden kuuluvan vain juristeille, mutta ihmisoikeustyötä tehdään oikeasti useassa eri paikassa.
– Siksi alan opiskelijoilla olisi hyvä olla perusymmärrys siitä, mikä tällä kentällä on kenenkin rooli ja millaisia jännitteitä esimerkiksi politiikka työhön aiheuttaa.
Suuret kokonaisuudet omaksumisen apuna
– Yhteiskuntatieteilijälle on tärkeää toimia ”kansan äänenä” ja vaatia tasa-arvoisia ihmisoikeuksia kaikille, summaa yhteiskuntapolitiikan opiskelija Karoliina Virtanen.
Hän on sivuaineenaan opiskellut lainsäädännöntutkimusta ja saanut sitä kautta juridista näkökulmaa yhteiskuntaan.
– Ihmisoikeuksia tarkastellessa kuitenkin pelkkä oikeudellinen näkökulma on hyvin suppea. Siksi halusin osallistua tälle kurssille ja päästä näkemään ja kuulemaan näistä asioista myös toisesta näkökulmasta.
Virtanen pitää myös siitä, että kurssilla on käyty läpi laajoja kokonaisuuksia, kun usein opinnoissa keskitytään kerrallaan pienempiin osa-alueisiin.
– Kun kokonaiskuva hahmottuu, on helpompi ymmärtää, miten perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät normit siirtyvät osaksi kansallista lainsäädäntöä. Samalla korostuu ratifioitujen kansainvälisten sopimusten sitovuus sekä niiden noudattamisen keskeinen merkitys oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.
Kurssi pakolliseksi osaksi opintoja?
Myös sosiologian opiskelija Oona Haapaniemi kertoo ihmisoikeusasioiden olevan sydäntä lähellä. Maailmalla tällä hetkellä meneillään olevat konfliktit ja myllerrykset nostavat ihmisoikeuskysymykset esiin uudella tavalla Suomessakin.
– Olen kurssin aikana harmitellut, ettei se ole pakollinen osa perusopintoja, kun saatu tieto olisi tärkeää kaikille yhteiskuntatieteilijöille.
Myös Jutila on sitä mieltä, että vastaava kurssi olisi hyvä olla pakollinen kaikille, jotka toimivat tulevissa töissään yhteiskuntatieteellisten asioiden parissa.
– Nyt vapaaehtoisille kursseille tulevat ne, jotka muutenkin ovat hyvin perillä asioista oman kiinnostuksensa takia. Se on toki hyvä asia, koska silloin kurssisisällöissä päästään syvemmälle ja saadaan hyviä keskusteluita aikaan. Mutta kurssin ulkopuolelle jää suuri massa, joka tulevissa töissään on tekemisissä ihmisoikeuksien kanssa ja edistämässä niitä. Kurssilla annettu tieto olisi erittäin oleellista heillekin.
Sama ajatus motivoi Mattilaa kurssin järjestäjänä.
– Oikeastaan koko työelämäprofessuurini perustuu tämän yhteiskuntatieteissä olevan aukon täyttämiseen. Yhteiskuntatieteistä valmistutaan usein viranhaltijoiksi, ja julkisella vallalla on perustuslakiin kirjattu velvollisuus edistää ihmisoikeuksia. Jos siis opinnoissa keskitytään enemmän näihin asioihin, edellytykset toimia työtehtävissä perus- ja ihmisoikeuksia vahvistaen ovat paremmat.
Erilaisten järjestöjen rooli on demokratian tukijana ja ihmisoikeuksien peräänkuuluttajana tärkeä, mutta vastuu ihmisoikeuksien turvaamisesta on viranomaisilla. Myös demokratian vaalimiseen tarvitaan järjestöjen lisäksi viranomaisia ja julkisen vallan instituutioita.
Mariko Saton mukaan onkin ollut yllättävää, miten ohut ymmärrys julkista valtaa käyttävillä ihmisoikeuksista usein on.
– Siksi olisi tärkeää saada nämä opinnot osaksi jokaisen yhteiskuntatieteilijän eli mahdollisen tulevan viranhaltijan tutkintoa.
