Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus paljastaa, että suomalaisissa lehdissä käytetty kuvasto kertoo usein kliseisen kielteistä tarinaa muistisairauksista. Tulokset julkaistiin arvostetussa Age and Ageing -lehdessä.
Monitieteinen tutkimusryhmä analysoi kaikki muistisairauteen liittyvien uutisartikkelien kuvituskuvat neljästä suurimmasta suomalaisesta päivälehdestä vuosilta 2018–2021.
Tulokset osoittavat, että kuvituskuvat rakentavat muistisairauksista yksipuolisen, pelottavan ja usein kielteisen mielikuvan. Valtaosa kuvista esitti sairastuneet iäkkäinä, hauraina ja muiden avusta riippuvaisina. Tyypillisiä visuaalisia elementtejä olivat harmaat hiukset, ryppyiset kädet, surulliset tai poissaolevat ilmeet sekä passiivinen olemus. Yksinäiset hahmot toistuivat kuvissa. Nuoremmat, työikäiset sairastuneet jäivät näkymättömiin, vaikka noin joka kymmenes muistisairaus diagnosoidaan ennen 65 vuoden ikää.
– Kuvituskuvien välittämät mielikuvat eivät vastaa lainkaan niitä ihmisiä, joita tapaan vastaanotollani. Sairastuessaan ihmiset ovat tosielämässä olemukseltaan aivan yhtä huoliteltuja kuin muut ikätoverinsa. Ahdistavien tai pelottavien kuvien käyttäminen joukkoviestinnässä voi lisätä sairauteen liittyvää pelkoa ja häpeää sekä viivästyttää hoitoon hakeutumista, toteaa hankkeen johtaja, apulaisprofessori Eino Solje.
Kuvissa käytettiin usein myös tunteita herättäviä visuaalisia vertauskuvia. Muistisairautta kuvattiin esimerkiksi pään muotoisina palapeleinä, joista paloja puuttui aivojen kohdalta, siluetteina, joista aivojen kohdalta lensi pois palasia, sekä puina, joista syksyn lehdet lensivät pois tuulen mukana. – Kiinnostava havainto oli myös se, että yli kolmannes kuvista ei vastannut lainkaan kuvittamansa artikkelin sisältöä. Esimerkiksi nuorempien sairastuneiden tarinat kuvitettiin vanhusten käsillä ja palapelin kuvilla.
Muistisairauksien ennaltaehkäisyä käsittelevissä jutuissa kuvitus oli positiivisempaa. Kuvat viittasivat aktiiviseen ikääntymiseen ja hyvinvointiin esittämällä esimerkiksi liikuntaa ja sosiaalista yhdessäoloa. – Tällaiset kuvat voivat kuitenkin myös rakentaa normatiivista ihannetta ’hyvästä ikääntymisestä’. Voi syntyä mielikuva, että sairastuminen olisi yksilön oma epäonnistuminen, mikä osaltaan lisää stigmaa, toteaa artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, tutkija Sanna-Maria Nurmi.
Tutkijoiden mukaan ongelmana on myös lääke- ja hoitokeskeinen kuvasto. Jos kuvissa on esimerkiksi lääkkeitä, voi syntyä mielikuva, että muistisairauksiin olisi olemassa parantava lääke. Todellisuudessa parantavaa lääkehoitoa ei vielä ole.
Huomionarvoista on, että valtaosa käytetyistä kuvista oli kuvapankkikuvia. Niissä esiintyvät henkilöt eivät ole muistisairaita, vaan kuvat on valittu symboloimaan sairautta. Tällaiset kuvat nojaavat usein valmiisiin visuaalisiin kliseisiin, kuten ryppyisiin käsiin, surullisiin ilmeisiin tai palapelin paloihin, jotka eivät heijasta sairastuneiden omaa kokemusta. Silloin ne helposti vahvistavat stereotypioita.
– Median käyttämä kuvasto voi vaikuttaa siihen, miten sairastuneet kokevat itsensä, miten heidän läheisensä suhtautuvat heihin ja millaisia ratkaisuja yhteiskunnassa tehdään muistisairauden hoidon ja palveluiden suhteen, Nurmi sanoo.
– Kuvat vaikuttavat ihmisten käsityksiin ja erityisesti ensivaikutelmaan jopa tekstiäkin vahvemmin. Kuvasto, joka esittää muistisairaudet lähes yksinomaan vanhuuden, riippuvuuden ja menetyksen kautta, vieläpä pelkistävien visuaalisten metaforien avulla, voi ruokkia syrjiviä asenteita ja lisätä sairastuneiden häpeää.
Tutkimus nostaa esiin tarpeen uudistaa median kuvakerrontaa muistisairauksista. Tutkijoiden mukaan monipuolisempi ja realistisempi kuvasto, jossa näkyy eri-ikäisiä, eri taustoista tulevia ihmisiä, arjen tilanteita ja merkityksellisiä suhteita, voisi vähentää stigmaa, tukea sairastuneiden osallisuutta ja lisätä ymmärrystä sairauden monimuotoisuudesta.
Itä-Suomen yliopiston tutkimus on ensimmäinen laaja, systemaattinen analyysi muistisairauksien visuaalisesta esittämisestä suomalaisessa mediassa. Tulokset ovat merkityksellisiä myös kansainvälisesti, sillä ne paljastavat, että stigma voi elää sitkeästi jopa hyvinvointivaltioissa, joissa hoitojärjestelmä on kehittynyt.
Lisätietoja:
Post-doc tutkija, TtT Sanna-Maria Nurmi, Itä-Suomen yliopisto, [email protected]
Hankkeen johtaja, apulaisprofessori Eino Solje, Itä-Suomen yliopisto, Aivotutkimusyksikkö, [email protected], https://uefconnect.uef.fi/henkilo/eino.solje/
Tutkimusartikkeli:
Sanna-Maria Nurmi, Arja Halkoaho, Johanna Krüger, Henna Nikumaa, Anna Mäki-Petäjä-Leinonen, Kasper Katisko, Eino Solje, Visualising dementia in news media: reinforcing ageing, dependency and stigma, Age and Ageing, Volume 54, Issue 10, October 2025, afaf305, https://doi.org/10.1093/ageing/afaf305
