Miksi neuvostoliittolaiset olivat valmiita maksamaan huikeita summia käytetyistä farkuista ja sukkahousuista? Muun muassa tähän kysymykseen vastaa tutkija Yury Shikalovin uusi kirja, jossa tarkastellaan, miten laiton länsitavaran kauppa toimi Neuvostoliitossa ja mikä edisti sen syntyä. Kirjassa kuvataan neuvostotalouden omituista kehitystä ja arkielämän kummallisuksia, joita tämä kehitys aiheutti.
Gaudeamuksen kustantama Markat, farkut ja sukkahousut. Laiton kauppa ja länsimuodin lumo Neuvostoliitossa -teos valaisee neuvostoelämän sellaisia piirteitä, joista ei juuri julkisesti puhuttu. Se auttaa ymmärtämään myös nykysuomalaisten ja -venäläisten toisiinsa kohdistuvien stereotypioiden ja kanssakäymisen historiallista taustaa. Tutkimus avaa uuden näkökulman Neuvostoliiton harmaaseen talouteen ja paljastaa suomalaisen turismin varjopuolia.
Trokaus oli erottamaton osa Neuvostomatkailua
Tuhannet Neuvostoliitossa 1970–1990-luvuilla käyneet suomalaiset matkailijat tapasivat rajan takana nuoria miehiä, jotka tarjosivat edullista viinaa, valuutanvaihtoa ja muita ”kaupantekoja”. Suomessa heitä kutsuttiin trokareiksi. Suomessa trokauksesta tuli Neuvostomatkailun erottamaton osa, ja se nostetaan esille lähes aina kun muistellaan matkoja Neuvostoliittoon.
Trokaus alkoi jo 1950-luvulla, ja kehittyi erityisesti 1980-luvun alussa. Sadat neuvostoliitolaisnuoret harjoittivat trokausta päätoimisesti, ja vielä useampi tilaisuuden tullen. Monet neuvostokansalaiset puolestaan käyttivät heidän palvelujaan.
– Näin trokaus pääsi kukoistamaan varsin laajasti. Ilmiön laajuudesta huolimatta siitä ei puhuttu julkisesti eikä siihen puututtu mitenkään, Shikalov kertoo.
Trokaus oli varsin näkyvä ilmiö noin 30 vuoden ajan, mutta merkittävyydestään ja laajuudestaan huolimatta sitä on sivuttu vain lyhyesti Neuvostoliiton arkielämää tai taloutta käsittelevissä tutkimuksissa. Suomessa aihetta ei ole aiemmin tutkittu juuri lainkaan.
Laittoman kaupan perustavaraa olivat muodikkaat länsimaiset vaatteet, jotka kiinnostivat ennen nuorisoa. Niinpä kirjassa käsitellään myös neuvostoliittolaisen muodin ja erityisesti nuorisomuodin kehitystä.
Trokaus oli laajaa Viipurissa, Karjalan kannaksella ja Leningradissa
Viipurissa, Karjalan kannaksella ja Leningradissa trokaus kehittyi laajaksi ennen kaikkea suomalaisten turistien ansiosta. Tutkimuksessa kerrotaankin myös suomalaisten matkailun historiasta ja sen omituisista piirteistä – kuten vodkaturismista – Neuvostoliitossa 1950–1980-luvuilla.
Kirjan keskeiset luvut valaisevat pimeiden kauppojen kehitystä ja rakennetta. Niissä selvitetään trokauksen mekanismeja ja toimintaa erilaisissa olosuhteissa. Teoksessa esitetään vastaus myös kysymykseen siitä, miksi lainvalvojat eivät onnistuneet taistelussa trokareita vastaan. Lopuksi pohditaan, mikä oli trokareiden asema neuvostoyhteiskunnassa ja mikä oli heidän roolinsa neuvostojärjestelmän romahtamisessa.
– Tutkimus kuvailee neuvostoelämän vähemmän tunnettuja vaiheita ja valaisee sellaisia neuvostoliittolaisten arjen ja suomalaisen turismin piirteitä, joista ei omana aikanaan julkisesti juuri puhuttu, Shikalov sanoo.
Tutkimus on tehty Koneen Säätiön myöntämän apurahan turvin. Markat, farkut ja sukkahousut. Laiton kauppa ja länsimuodin lumo Neuvostoliitossa -kirja ilmestyy 25.9.2020. Arvostelukappaleita voi pyytää osoitteesta lasse.leminen(at)gaudeamus.fi.
Bibliografiset tiedot:
Yury Shikalov. Markat, farkut ja sukkahousut. Laiton kauppa ja länsimuodin lumo Neuvostoliitossa. Gaudeamus, 2020.
Yläkuva: Trokareita Viipurissa 1980-luvulla. Kuva: Viiipurin kaupunginmuseo.
Lisätietoja: Tutkija Yury Shikalov, puh. 040 739 6734, yury.shikalov(at)uef.fi, UEF Connect