Vuoden alumniksi valittiin maaliskuussa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka on valmistunut metsänhoitajaksi vuonna 1991 Joensuun yliopistosta.
Ministeri Tiilikaiselle valinta Itä-Suomen yliopiston Vuoden alumniksi on suuri tunnustus.
– Arvostan paljon oppia, jonka sain aikoinaan Joensuusta. Olen metsänhoitajien viidettä vuosikurssia, ja aloitin opinnot vuonna 1982. Opiskeluajoilta on erityisesti jäänyt mieleen Metsäylioppilaiden toiminnassa mukana oleminen, ja kuinka keräsimme jouluisin metsistä joulukuusia myyntiin kurssiretkiä rahoittaaksemme, totesi Ruokolahdelta kotoisin oleva ministeri.
– Metsänhoitajien kouluttamisen aloittaminen Joensuussa oli aikoinaan piristysruiske koko Suomen metsäntutkimukselle. Kilpailu kahden koulutusta tarjoavan tahon välillä oli tervettä. Minulle jäivät mieleen myös monet hyvät opettajat, kuten Seppo Kellomäki ja Paavo Pelkonen.
– Nykyinen tehtäväni asunto-, energia- ja ympäristöministerinä on kansainvälisesti erittäin hyvä yhdistelmä, etenkin energia- ja ilmastonmuutospolitiikan saralla, hän totesi.
– Metsäministerinä toimiessani esimerkiksi metsähallituslain uudistus puhutti paljon. Uudistettu laki on toiminut hyvin, kuten pitikin. Valtion omistamissa metsissä suojelu ja käyttö kohtaavat hyvin ja ovat balanssissa; yhteiskunnalliset arvot on otettu niissä hyvin huomioon.
– Meillä on kauan sitten valittu toimintatapa, jonka mukaan yksityiset voivat tarjota metsiään suojelukäyttöön. Kiitos suomalaisten metsäomistajien, Luontolahjani 100-vuotiaalle Suomelle -kampanja ylitti odotukset. Lahjoitusmetsiä suojeltavaksi tuli yli 3000 hehtaaria, kunnatkin osallistuivat ja kun valtio suojelee vielä saman verran lisää, saatiin uutta suojelua 8000 hehtaaria.
”Hyvinvointimme on peräisin luonnosta”
Ministeri Tiilikainen näkee Suomen tulevaisuuden olevan monipuolisessa energiapaletissa
– Tällä hetkellä on panostettava teknologianeutraalisti kehittämiseen, muun muassa tuuleen, metsähakkeeseen, puruun, kuoreen, biokaasuun, aurinkoon ja uusiutuviin liikennepolttoaineisiin, hän sanoi.
Vuonna 2030 vähintään puolet sähkön, lämmön ja liikenteen muodostamasta kokonaiskulutuksesta pitäisi olla tuotettu uusiutuvalla energialla. Aikajänne on ministeri Tiilikaisen mukaan pitkä, mutta lainsäädäntötyö on jo meneillään esimerkiksi kivihiilen osalta.
– Ilmastonmuutos vaatii nopeita toimia, hän muistutti.
– Vaalikauden tavoitteista alkaa olla jo iso osa saavutettu, nyt pitää kääntää katseet Suomen kehittämiseen. Tärkeitä ovat esimerkiksi sisäilmakysymykset, miten saadaan terveet tilat vaikkapa päiväkoteihin ja hoitolaitoksiin.
Ministeri Tiilikaisen mukaan energiapolitiikassa tavoitellaan jatkossa entistä kestävämpiä energiajärjestelmiä ja halutaan vahvistaa kuluttajan roolia.
– Totta kai näin Metsäylioppilaana täytyy olla ylpeä saavutetusta hyvästä tasapainosta metsien hyödyntämisen ja hiilinielujen välillä. Puurakentamista täytyy kehittää edelleen nimenomaan hiilen sitoutumisen vuoksi, hän pohti.
– Biotalouden puolella olen iloinen siitä, että yrityksen panostavat nyt esimerkiksi muovia korvaavaan tekniikkaan tai puun kehittämiseen tekstiileiksi. Tavoitteena on oltava entistä korkeamman jalostusasteen tuotteet puusta.
– Kaikki se hyvinvointi, mitä meillä on, on peräisin luonnosta. Siksi luonnonvaroista on opittava pitämään huolta entistä paremmin, sillä se on pohja kestävälle kehitykselle, hän summasi.