Lukio on nuorille keskeinen kasvuympäristö, jossa he pohtivat ensimmäistä kertaa vakavasti tulevaisuuttaan, tekevät valintoja jatko-opinnoista ja rakentavat käsitystään itsestään ja omista mahdollisuuksistaan. Kaikilla nuorilla ei kuitenkaan ole samanlaiset lähtökohdat tai heille ei kehity yhtä vahvaa kykyä suunnitella ja hallita uraansa tämän tärkeän elämänvaiheen aikana. Eroja löytyy erityisesti perhetaustan, koetun taloudellisen tilanteen ja tunne-elämän hyvinvoinnin mukaan.
Tämä selvisi yliopisto-opettaja Hanna Nuutisen väitöskirjan osatutkimuksessa, jossa hän selvitti lukiolaisten uramuuntuvuutta eli kykyä sopeutua ja valmistautua työelämään liittyviin siirtymiin ja päätöksiin.
Uramuuntuvuus sisältää neljä osa-aluetta: tulevaisuuteen suuntautumisen, oman toimijuuden ja päätöksenteon, uteliaisuuden eri uravaihtoehdoista sekä luottamuksen omiin kykyihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten nämä valmiudet kehittyivät lukiossa kolmen vuoden aikana ja mitkä yksilölliset tekijät vaikuttivat tähän kehitykseen.
Tasa-arvoisemmat lähtökohdat urasuunnittelulle
Saatujen tulosten mukaan uramuuntuvuus pysyy keskimäärin melko vakaana lukion aikana, mutta yksilöllisiä eroja löytyy erityisesti uteliaisuuden, itseluottamuksen ja tulevaisuuteen suuntautumisen kehityksessä.
Perheen koettu tulotaso on merkittävä ennustaja: matalammaksi perheen tulonsa arvioineiden nuorten toimijuus ja päätöksenteko olivat alemmalla tasolla jo ensimmäisenä lukuvuonna. Poikien lähtötaso uteliaisuudessa, tulevaisuuteen suuntautumisessa ja itseluottamuksessa oli korkeampi kuin tytöillä, mutta tyttöjen itseluottamus ja tietoisuus tulevaisuudesta kasvoivat poikia enemmän kolmen vuoden aikana.
Myös koulun sijainnilla on vaikutusta: maaseutulukioissa opiskelevien nuorten tietoisuus ja itseluottamus olivat lähtötilanteessa matalampia kuin kaupunkilukioiden opiskelijoilla, mikä viittaa alueellisiin eroihin urasuunnittelun valmiuksissa.
Nuorten emotionaaliset vaikeudet, kuten ahdistuneisuus ja masennusoireet, puolestaan ennustavat heikompaa tulevaisuuteen suuntautumisen kehittymistä. Vaikeuksista raportoineet lukiolaiset suhtautuivat tulevaisuuteensa vähemmän suunnitelmallisesti.
Tulokset yhdessä korostavat hyvinvoinnin ja erilaisten lähtökohtien merkitystä urasuunnittelulle: jos nuoren psyykkinen kuormitus on korkea tai perhetausta tai asuinpaikka rajoittavat mahdollisuuksia, nuoren kyky suunnitella ja hallita uraansa voi olla vaikeampaa.
Tarve opinto-ohjauksen ja tukitoimien kehittämiselle
Viime vuosien koulutusuudistukset ovat korostaneet sujuvia siirtymiä lukiosta korkeakoulutukseen, jolloin opinto-ohjauksen rooli on vahvistunut.
Tutkimus antaakin tärkeää tietoa erityisesti koulutuspolitiikan näkökulmasta: jos ohjausta ja tukea ei kohdenneta lukioissa oikein, osa nuorista voi jäädä ilman tarvittavia valmiuksia tehdä tietoisia koulutus- ja urapäätöksiä. Tulokset korostavat tarvetta kehittää opinto-ohjausta sekä mielenterveyden tukitoimia, jotta jokaisella nuorella olisi mahdollisuus suunnitella tulevaisuuttaan riippumatta perheen varallisuudesta tai asuinpaikasta.
Tällaiset toimenpiteet voivat ehkäistä koulutuksellista eriarvoisuutta ja lisätä opiskelijoiden hyvinvointia.
– Kohdennettu tuki, kuten matalan kynnyksen ohjauspalvelut, hyvinvointia vahvistavat koulun toimintamallit ja yksilölliset ohjauskeskustelut, voivat auttaa nuoria ottamaan aktiivisemman roolin oman tulevaisuutensa rakentajina. Näin voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja tukea koulutuksellista tasa-arvoa, summaa Nuutinen.
Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2018–2021 osana Suuntaa LukiOpolulle-hanketta (OKM). Tutkimus oli kolmen vuoden pituinen pitkittäistutkimus, jossa seurattiin kuudessa kaupunki- ja maaseutualueen lukiossa 461 nuoren lukiopolkua. Aineisto kerättiin samoilta opiskelijoilta ensimmäisen vuoden keväällä ja toisen ja kolmannen vuoden syksyllä.
Artikkelin tiedot:
Nuutinen, H., Viljaranta, J., Hirvonen, R., Souto, A.-M., & Lappalainen, K. (2025). Career Adaptability in General Upper Secondary Education: The Role of SES, Gender, and Socioemotional Factors. Journal of Career Assessment, 0(0). https://doi-org.ezproxy.uef.fi:2443/10.1177/10690727251378130
