Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Lääkäreitä tabletti kädessä.

LL Vesa Periviita, väitös 12.9.2025: Ionikanavaviasta johtuvien lihastautien taustalta löytyi uusia geenivariantteja

Lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia? 

Tutkimuksen aiheena ovat lihaskipua aiheuttavat ionikanavaviasta johtuvat lihastaudit. Lihassärky on yksi yleisimmistä syistä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lihastauteina ilmentyvät ionikanavataudit ovat harvinaisia sairauksia. Ne aiheutuvat patogeenisista varianteista geeneissä, jotka koodaavat lihassolun jänniteriippuvaisia ionikanavia. Ionikanavien yliärtyvyys voi ilmetä hidastuneena lihaksen rentoutumisena lihassupistuksen jälkeen, lihasjäykkyytenä. Aliärtyvyys voi ilmentyä jaksoittaisena yleistyneenä tai paikallisena lihasheikkoutena.

Ionikanavaviasta johtuvien lihastautien kirjo on laajentunut uusien geenivarianttien löytymisen myötä. Ne aiheuttavat taudinkuvia, joita ei aiemmin oltu liitetty näihin geeneihin. Esimerkiksi natriumkanavavika on liitetty myasteeniseen oireyhtymään, jossa lihasten väsyminen on keskeinen oire. Genetiikan tutkimuksissa tulee usein vastaan aiemmin raportoimattomia variantteja, joiden merkitystä ei tiedetä.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? 

Tutkimuksessa osoitettiin, että harvinainen kalsiumkanavaa koodaavan CACNA1S-geenin variantti aiheuttaa invalidisoivia lihassärkyjä ja epätavallista yläraajojen lihasten hypertrofiaa, liikakasvua. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin viisi aiemmin raportoimatonta tai harvinaista natriumkanavaa koodaavan SCN4A-geenin patogeenista varianttia, ja osoitettiin niiden aiheuttavan lihassärkyä, lihasjäykkyyttä, lihaskramppeja ja vaihtelevaa lihasten heikkoutta. 

Tutkimuksessa arvioitiin myös ionikanava-elektroneuromyografian (ionikanava-ENMG:n), kliinisen neurofysiologian erikoistutkimuksen, hyödyllisyyttä ja tarkkuutta ionikanavaviasta johtuvien lihastautien diagnostiikassa. Kyseisen erikoistutkimuksen spesifisyys oli korkea mutta sensitiviteetti matala tunnistaa lihastauti. Kyseinen tutkimus ei luotettavasti sulje pois ionikanavaviasta johtuvaa lihastautia.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Raportoidut patogeeniset geenivariantit tulisi huomioida jatkossa, kun potilailta tutkitaan geenivikoja vastaavilla oireilla. Ionikanava-ENMG -tutkimusta tulee käyttää harkiten, koska tutkimuksella ei voi poissulkea ionikanavaperäistä lihastautia. Se voi antaa tukea diagnoosiepäilylle, jos epäily ionikanavaviasta on vahva muiden tutkimusten jälkeen ja potilaalla todetaan merkitykseltään epäselvä geenivariantti tai mitään potentiaalisesti patogeenista geenivarianttia ei kyetä tunnistamaan.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Ensimmäisessä osatyössä tutkittiin samaan suomalaiseen sukuun kuuluvia seitsemää perheenjäsentä kahdessa sukupolvessa. Toisessa osatyössä tutkittiin kymmenen henkilöä seitsemästä eri suvusta. Tutkittavien sairauskertomukset käytiin läpi, potilaille suoritettiin neurologinen tutkimus ja tavanomaiset rutiiniverikokeet tarkistettiin. Lisäksi potilailta otettiin lihaskoepaloja ja lihasten magneettikuvia, ja kliininen neurofysiologi tutki hermojen ja lihasten toimintaa elektroneuromyografialla (ENMG:llä) sekä ionikanava-ENMG:llä. Geenipaneelilla tutkittiin tunnettuja geenivikoja, joiden tiedettiin aiheuttavan lihastauteja. Ensimmäisessä osatyössä suoritettiin lisäksi Western blot eli immunoblottaus, toisessa osatyössä puolestaan patch-clamp.

Kolmas osatyö oli retrospektiivinen rekisteritutkimus. Tutkimuksessa käytiin läpi kaikkien niiden sairauskertomukset, joille oli tehty TAYSissa ionikanava-ENMG heinäkuuhun 2022 loppuun mennessä, yhteensä 256 potilasta. Sensitiviteetti ja spesifiteetti laskettiin.

Lääketieteen lisensiaatti Vesa Periviidan väitöskirja Skeletal muscle channelopathies with myalgia (Lihastauteina ilmentyvät myalgiset ionikanavataudit) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Stephen C. Cannon UCLA-yliopistosta USA:sta ja kustoksena emeritusprofessori Bjarne Udd Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Tilaisuus on englanninkielinen.

Väitöstilaisuus

Väitöskirja