Ortopedian ja traumatologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Väitöstilaisuus pidetään Jyväskylässä.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimus käsittelee sääriluun yläosan nivelpinnan murtumia iäkkäillä potilailla. Tutkimus koostuu neljästä osatyöstä, joissa selvitetään kyseisten murtumien ilmaantuvuutta Suomessa, leikkaushoidon jälkeisiä komplikaatioita ja uusintaleikkausriskiä, riskiä joutua myöhemmin polven tekonivelleikkaukseen sekä kyseisten murtumien hoidon tuloksia ensisijaisella polven tekonivelleikkauksella.
Väestön ikääntyessä sääriluun yläosan murtumien määrä kasvaa. Nykyinen tutkimusnäyttö eri hoitomuotojen paremmuudesta on puutteellista, eikä selkeitä hoitosuosituksia ole. Tutkimus tuottaa kansallisiin rekistereihin perustuvaa, väestötason tietoa komplikaatioista ja uusintaleikkausriskistä, mikä auttaa kliinikkoja valitsemaan iäkkäälle potilaalle sopivimman hoitomuodon ja tukee tarkempien hoitosuositusten laatimista tulevaisuudessa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimus osoitti, että sääriluun yläosan nivelpinnan murtumat lisääntyvät tulevaisuudessa väestön ikääntyessä, iäkkäät naiset ovat suurimmassa riskiryhmässä. Perinteiseen leikkaushoitoon levytyksellä liittyy varsin korkea komplikaatio- ja uusintaleikkausriski, joka on korkeimmillaan 60–65 vuoden iässä. Sääriluun yläosan murtuman jälkeen potilaalla todettiin 1,8–3,2-kertainen riski myöhempään polven tekonivelleikkaukseen verrattuna väestöön ilman murtumaa, ja riski oli suurimmillaan kahden ensimmäisen vuoden aikana murtuman jälkeen. Ensisijainen polven tekonivelleikkaus murtuman hoitona osoittautui käyttökelpoiseksi vaihtoehdoksi valikoiduilla iäkkäillä potilailla.
Tutkimuksen ansiona on kattava, koko Suomen väestöä edustava rekisteriaineisto, joka mahdollistaa harvinaisen murtumatyypin luotettavan väestötason tarkastelun ilman valikoitumisharhaa. Iän ja riskin välisen epälineaarisen yhteyden osoittaminen tuo uutta ymmärrystä siitä, miten ikä todella vaikuttaa hoitotuloksiin. Tämä tieto on kliinisesti merkityksellistä hoitopäätöksiä tehtäessä ja voi ohjata tulevien hoitosuositusten laadintaa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää iäkkäiden potilaiden hoitopäätösten tukena, mutta tutkimus osoittaa myös selvästi, että nykyisin käytössä olevilta hoitosuosituksilta ja -ohjeilta puuttuu tieteellinen pohja. Tulokset tarjoavat perustan hoitosuositusten ja tulevien satunnaistettujen vertailevien tutkimusten suunnittelulle. Ensisijaisen tekonivelleikkauksen toimivuus valikoiduilla iäkkäillä potilailla antaa kliinikoille perustellun vaihtoehdon perinteisen levytysleikkauksen rinnalle etenkin, jos potilaalla on jo valmiiksi nivelrikko tai heikko luun laatu.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Osatyöt I ja IV perustuvat Keski-Suomen keskussairaalan omaan potilasaineistoon, kun taas osatyö II hyödyntää valtakunnallisia rekistereitä (Hoitoilmoitusrekisteri HILMO ja Suomen Tekonivelrekisteri), mikä mahdollisti koko Suomen väestöä edustavan ja kattavan aineiston seurannassa.
Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Keski-Suomen hyvinvointialueen kirurgian klinikan, ) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa, ja se kuuluu Itä-Suomen yliopiston Kliinisen tutkimuksen tohtoriohjelmaan.
Lääketieteen lisensiaatti Valtteri Tapperin väitöskirja Tibial plateau fractures in older patients: Epidemiology, outcomes and the role of primary total knee replacement (Sääriluun yläosan nivelpinnan murtumien hoito iäkkäämmillä potilailla: Syyt, hoitotulokset ja murtumien hoito polven tekonivelleikkauksella) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Rami Madanat Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Juha Paloneva Itä-Suomen yliopistosta.
