Ortopedian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Katso tallenne tilaisuudesta.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjani käsittelee selkärangan, lantion ja lonkkanivelen välistä yhteyttä. Selkäkipu on tavallinen lääkärin vastaanotolle tulon syy. Terveistä yli 60-vuotiaista jopa 68 prosentilla on todettu olevan jonkin asteinen selän ryhtihäiriö. Näistä kaikki eivät ole oireisia ja siten kliinisesti merkityksellisiä. Vaikean ryhtihäiriön on kuitenkin todettu huonontavan merkitsevästi terveyteen liittyvää elämänlaatua ja toimintakykyä.
Lisäksi on tavallista, että ikääntyneellä on sekä selän ryhtihäiriö että lonkan nivelrikko. Ryhtihäiriö vaikuttaa lantion asentoon ja siten myös lonkkanivelen maljan asentoon. Tämä on huomioitava lonkan tekonivelleikkausta suunnitellessa. Lonkan tekonivelleikkauksia tekevän ortopedin tulisi osata tarvittaessa epäillä selän ryhtihäiriötä lonkan tekonivelleikkaukseen tulevalla potilaalla. Ryhtihäiriö tulee tarvittaessa huomioida lonkan tekonivelen komponenttien asemoinnissa lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisten mekaanisten komplikaatioiden, kuten sijoiltaanmenon riskin minimoimiseksi.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksessamme selvitimme Keski-Suomen keskussairaalassa vaikean ryhtihäiriön vuoksi leikattujen aikuispotilaiden elämänlaatua ja toimintakykyä kymmenen vuoden aikana kumulatiivisesti kertyneestä aineistosta. Tutkimuksemme mukaan potilaat saavuttivat merkittävää pitkäaikaishyötyä toimintakyvyn, kivun ja elämänlaadun osalta leikkauksen jälkeen, ja tulokset säilyvät seuranta-aikana. Potilaita oli kaikkiaan 128. Heistä 49 prosenttia ehti olla seurannassa mukana yli viiden vuoden ajan ja 13 prosenttia koko kymmenen vuoden ajan. Mekaanisia komplikaatioita ilmaantui 24 prosentille seuranta-aikana, ja näistä komplikaatioista 23 johti uusintaleikkaukseen. Komplikaatioista 11 oli proksimaalisen junktion kyfooseja ja 12 oli tangon katkeamisia. Lisäksi 10 potilasta sai mekaanisen komplikaation, joka ei johtanut uusintaleikkaukseen.
Aikuisen selän ryhtihäiriöleikkauksen jälkeisiä mekaanisia komplikaatioita voidaan ennustaa spinopelvisiin parametreihin ja erityisesti potilaan lantion kiintokulmaan perustuvan uudehkon GAP-pisteytysjärjestelmän avulla. GAP-pisteiden ollessa enemmän kuin kaksi on ryhtihäiriöleikkauksen jälkeisten mekaanisten komplikaatioiden riskin todettu olevan selvästi koholla.
Osin samaan Keski-Suomen aineistoon perustuen selvitimme GAP-pisteytyksen kynnysarvoa niille mekaanisille komplikaatioille, jotka johtavat uusintaleikkaukseen ja joilla on siten kliinistä merkitystä. Tutkimuksessamme selvisi, että GAP-pisteiden ollessa enemmän kuin viisi on uusintaleikkaukseen johtavan mekaanisen komplikaation riski selvästi koholla. Näin ollen ryhdinkorjauksessa tulisi tavoitella pienempää GAP-pistelukua kuin kaksi, mutta vaikuttaa siltä, että potilailla voi olla myös huonommat GAP-pisteet ilman, että he joutuvat uusintaleikkaukseen.
Lisäksi selvitimme aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta käsityksiä selän ryhtiä ja lantion asentoa kuvaavien, röntgenkuvista mitattavien, spinopelvisten parametrien sekä lonkan primaarin kokotekonivelleikkauksen jälkeisten mekaanisten komplikaatioiden, kuten lonkan sijoiltaanmenon välisestä yhteydestä. Olimme kiinnostuneita siitä, miten ryhtiä ja lantion asentoa kuvaavat parametrit muuttuvat lonkan kokotekonivelleikkauksen jälkeen vähintään kuuden kuukauden aikana ja ovatko muutokset yhteydessä lonkan kokotekonivelleikkauksen jälkeisiin mekaanisiin komplikaatioihin. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa selvisi, että yhteydestä ei voida tehdä johtopäätöksiä tutkimusten vähyyden sekä vaihtelevien röntgenkuvantamis- ja parametrien mittauskäytäntöjen vuoksi.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Selän ryhtihäiriöleikkauksen vaikutuksesta lantion ja edelleen lonkkanivelen asennon muutoksiin tarvittaisiin kirjallisuuden perusteella lisää tietoa, jota voitaisiin hyödyntää niiden potilaiden kohdalla, joilla on sekä selän ryhtihäiriö että lonkan nivelrikko tai lonkan tekonivel. Tekonivelortopedi hyötyisi tiedosta suunnitellessaan tekonivelkomponenttien asemointia sijoiltaanmenoriskin minimoimiseksi.
Aikuisten selän ryhtihäiriöleikkaukset ovat vaativia ja kalliita leikkauksia. Leikkauksen jälkeiset mekaaniset komplikaatiot ovat yleisiä ja potilaille raskaita. Siitä huolimatta potilaat ovat tyytyväisiä ja heidän elämänlaatunsa sekä toimintakykynsä vaikuttaa paranevan leikkauksella.
Leikkaukseen johtavia ja siten kliinisesti merkityksellisiä mekaanisia komplikaatioita voi ennustaa uudehkon GAP-pisteytysjärjestelmän avulla. GAP-pisteytysjärjestelmää voisi myös hyödyntää ryhtihäiriön leikkaushoitoa suunnitellessa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen etsimme useasta eri tietokannasta artikkeleita, joissa käsitellään lonkan tekonivelleikkausta ja selän ryhtiä kuvaavia spinopelvisia parametreja. Hakuajanjakso kattoi ajan tammikuusta 2000 toukokuuhun 2021. Tarkasteltuja tulosmuuttujia olivat spinopelvisten parametrien muutokset lonkan kokotekonivelleikkauksen jälkeen ja mekaanisten komplikaatioiden ilmaantuminen minimissään kuuden kuukauden seuranta-aikana. Sisäänottokriteerien perusteella jatkoanalyysiin valikoitui kuusi artikkelia.
Väitöskirjan toisessa ja kolmannessa osiossa tarkasteltiin Keski-Suomen keskussairaalassa vuosina 2007–2020 leikattujen aikuisten selän ryhtihäiriöpotilaiden leikkaustuloksia ja niihin liittyviä mekaanisia komplikaatioita. Pitkäaikaistuloksia koskevaan analyysiin sisältyi 128 potilasta, kun taas GAP-pisteytyksen soveltuvuutta ennustamaan uusintaleikkauksiin johtavia mekaanisia komplikaatioita arvioitiin 142 potilaan aineistossa.
Pitkäaikaistutkimuksessa mitattavia potilaiden raportoimia elämänlaatua ja toimintakykyä kuvaavia kyselyitä olivat VAS-, ODI- ja SRS-30-kyselyt.
Lääketieteen lisensiaatti Susanna Hiltusen väitöskirja Impact of adult spinal deformity on outcome and complications after hip and spine surgery (Aikuisten selän ryhtihäiriön vaikutus ryhtihäiriöleikkauksen ja lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisiin tuloksiin ja komplikaatioihin) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Ilkka Helenius Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Kröger Itä-Suomen yliopistosta.
